Mainos
Mainos

Kolmen lapsen äiti Milla pettyi kauppojen tarjoamiin lasten välipaloihin: Kehitteli kotikeittiössään ovelan ratkaisun aamupuuron jämistä

Vuonna 2017 Milla Westerling asui Saksassa työkomennuksella pienten lastensa kanssa. Päiväkotiin piti saada joka päivä mukaan välipalaeväät, mutta kauppojen tarjonta Saksassa tai Suomessa ei miellyttänyt Millaa. Hän päätti alkaa tehdä kotona ravitsevia ja terveellisiä välipaloja lapsilleen. Siitä alkoi Millan yrityksen, Green Planet Astronautsin, tarina.

Ensimmäinen resepti oli smoothie, joka syntyi kotikeittiössä aamupuuron jämistä. Kauramaitoon keitetty puuro toimi reseptin pohjana.

– Lapset tarvitsivat iltapäivälle välipalaa, joka pitäisi nälkää, olisi täyteläistä ja vähemmän makeaa. Koska aamupuuroa jäi aina jäljelle, kehittelin reseptin sen pohjalta. Lisäsin vihanneksia, hedelmiä ja marjoja: mitä kaapissa sattui olemaan, Milla kertoo.

Sopivan notkeuden välipalalle hän sai lisäämällä vielä kauramaitoa. Alkuperäiseen reseptiin kuului myös kardemumma.

Milla käytti sauvasekoitinta saadakseen seoksen sileäksi, ja laittoi sen sitten uudelleen käytettäviin, puristettaviin pusseihin. Välipala maistui lapsille, ja pian Milla teki välipaloja myös lastensa kavereille. Smoothiet olivat Millan lähipiirissä menestys.

Lasten ja maapallon hyvinvointi motivaationa

Yrityksen perustamisessa ja tuotekehittelyssä Millaa inspiroi tarve tehdä konkreettisia asioita lasten ja maapallon hyvinvoinnin eteen.

– Yliopistotutkijoiden mukaan yksittäisen ihmisen suurin vaikutus hiilijalanjälkeen ja ilmastonmuutokseen on ruoan kanssa tehtävät valinnat. Siinä mielessä ruoan kautta vaikuttaminen oli luonnollinen valinta, Milla sanoo.

Millan huomio kiinnittyi kauppojen tarjonnassa ensin välipaloihin. Kolmen lapsen äidin mukaan tarve välipaloille on suuri, mutta valikoima silti heikko.

– Aloin ensin ihmettelemään sitä, että antaessani lapsilleni hedelmäsosepussin vaikutus oli sama kuin olisi antanut pussillisen karkkia. Välipala ei pitänyt nälkää, ja lapset halusivat vain lisää ja lisää, Milla kertaa.

Tutkiessaan tuotteiden ravintosisältöjä hän huomasi niiden sisältävän paljon hedelmäsokeria. Tuote ei tarjonnut lapsille oikeanlaista energiaa.

– Tarve oli siis ruokaisalle, vähemmän makealle välipalalle, jonka saisi kaupan hyllystä. Aina ei ole aikaa eikä energiaa tehdä kaikkea alusta alkaen itse.

Niinpä Milla alkoi itse kehittelemään parempia välipaloja kauppojen hyllyille. Ensimmäiset tuotteet olivat smoothieita. Keväällä markkinoille on tulossa myös välipalapatukka.

Tuotteiden myynti aloitettiin Suomesta, mutta tarkoituksena on vallata vielä maailman markkinat.

MillaWesterling_1

Kolmen lapsen äidille Millalle lasten ravitsemusasiat ovat lähellä sydäntä. Kuvaaja: Nelli Päiväläinen

Milla haluaa lapsille kasvipohjaisia vaihtoehtoja vauvasta lähtien

Millan tavoitteena on, että aina kun lapselle haluaa tarjota kasvipohjaisen vaihtoehdon ruokailuun, se mahdollisuus on olemassa: lapsen jokaisessa ikävaiheessa.

– Tulevaisuudessa äitinä haluan, että lapselle voidaan aukottomasti joka aterialla tarjota ruokia, joissa on kasvipohjainen, täydellisesti lapsen kehitysvaiheeseen optimoitu ravintosisältö.

– Lapset eivät syö aina kotona: he syövät myös esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Kaikkialla tilanne ei ole vielä se, että esimerkiksi lehmänmaidon rinnalla tarjoiltaisiin myös kasvipohjaista juomaa, Milla sanoo.

Ruokaan liittyen Millalla on muitakin tulevaisuuden haaveita. Hän toivoo, että kasvipohjainen ruokailu on jonain päivänä uusi normaali.

– Lihaakin tulevaisuudessa on, mutta hyvin paljon vähemmän. Ideaalimaailma olisi, että lapset voisivat syödä mahdollisimman kasvispainotteisesti ja vähäsokerisesti. Se on ihmisten ja maapallon hyvinvoinnin kannalta suotuisinta.

Lapset ja vanhemmat mukana tuotekehittelyssä

Millan yritys haluaa valmistaa vain tuotteita, joille on oikea tarve lapsiperheissä. Tämän vuoksi tuotekehittelyn keskiössä ovat tavallisten lapsiperheiden vanhemmat.

Milla kutsuu sosiaalisessa mediassa vanhempia koolle keskustelemaan valmistettavista tuotteista.

– Tapaamme vanhempien kanssa kasvotusten ja mietimme muun muassa, mitä tarpeita ja puutteita lapsiperhearjessa tällä hetkellä on, hän kertoo.

Tämän hetkisten tuotteiden maut lapset ovat valinneet itse.

Pakkausmateriaalit olivat koitua ongelmaksi

Yrityksen alkutaipaleella Millaan iski kovaa realiteetti siitä, ettei kaikille tuotteille ole saatavilla vielä täysin biohajoavia pakkausmateriaaleja.

– Koko homma meinasi tyssätä siihen. Tuntui siltä, ettei tähän maailmaan voi tuottaa enää yhtäkään pakkausta lisää, Milla kertoo.

Milla onnistui kuitenkin muokkaamaan ajatusmaailmaansa nopeasti. Hän ymmärsi, että tärkeintä on valita paras markkinoilla oleva vaihtoehto ja saada pakkaukset kiertämään.

– Ei voi olla tekemättä mitään siinä pelossa, että tuottaa lisää pakkauksia. Sillä tavalla ei muuteta maailmaa syömään terveellisemmin.

Pohjana planetaarinen ruokavalio

Millan tuotteet noudattavat planetaarista ruokavaliota, joka ottaa huomioon sekä ihmisten että planeetan tarpeet. Planetaariseen ruokavalioon kuuluu muun muassa kasvispainotteisuus, vähäsokerisuus ja kestävän kehityksen huomioiminen.

– Pääajatus on, että syödään vähemmän lihaa ja enemmän kasvista, jolloin ruokavalio on hyväksi sekä terveydelle että ympäristölle, laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa kertoo.

– Kasvispainotteisen ruokavalion suuntaan ollaan menossa muutenkin, mutta planetaarisessa ruokavaliossa suhde esimerkiksi eläinperäisten tuotteiden ja sokerin syömiseen on vielä tiukempi kuin normaaleissa ravitsemussuosituksissa.

Nyky-ymmärryksen mukaan lapsi voi turvallisesti syödä pienestä pitäen kasvispainotteisesti tai täysin vegaanisesti.

– Ruokavalio pitää toteuttaa järkevästi ja siinä tulee ottaa huomioon ravitsemukselliset seikat. Esimerkiksi vegaanien tulee huolehtia riittävästä B12-vitamiinin, D-vitamiinin, jodin ja raudan saannista, Palssa sanoo.

Ilmiö on kuitenkin sen verran tuore, ettei siitä ole vielä satavarmaa faktaa.

MillaWesterling_3

Nyky-ymmärryksen mukaan lapsen on turvallista syödä kasvispainotteisesti vauvasta asti. Kuvaaja: Nelli Päiväläinen

Hedelmät kannattaa syödä sellaisenaan

Vaikka planetaarinen ruokavalio kannustaa vähäsokerisuuteen, Palssan mukaan ihan kaikkia sokereita ei tarvitse vältellä.

– Kun ruokavalioiden kohdalla puhutaan sokerista, puhutaan yleensä lisätystä sokerista, Palssa sanoo.

– Lisättyä hedelmäsokeria tulee välttää, mutta suoraan tuoreista hedelmistä saatavaa sokeria ei ole ravitsemuksellisesti tarpeellista vältellä.

Planetaarisessa ruokavaliossa hedelmiä tulisi syödä noin 200 grammaa päivässä, joka vastaa yhtä tai kahta hedelmää. Palssa suositteleekin syömään hedelmät hedelminä.

Jos hedelmänsä nauttii valmissmoothien muodossa, huomiota kannattaa kiinnittää ainesosaluetteloon ja tuotteen nestemäisyyteen sekä makeuteen.

– Mitä enemmän mehua smoothiessa on ja mitä ohuempi koostumus siinä on, sitä todennäköisemmin esimerkiksi osa hedelmän kuiduista on jäänyt pois, Palssa sanoo.

Millan vinkit: näin saat lapsesi syömään terveellisiä ruokia

Milla kehottaa miettimään, miten lapselle puhuu ruoasta ja miten eri asiat tuodaan esille.

– Lapset rakastavat tarinoita. Jos lapselle haluaa saada maistumaan esimerkiksi vihanneskulhon, siihen voi keksiä jonkun tarinan, Milla vinkkaa.

Vanhemmat voivat myös miettiä, millä nimellä kutsuu syötäviä elintarvikkeita. Esimerkiksi vihanneskulhoa voi kutsua herkkukulhoksi, jolloin se saattaa muuttua lapsen silmissä heti houkuttelevammaksi.

– Ei kannata keskittyä siihen, että kasviksia on pakko syödä, koska ne ovat terveellisiä. Lasten kanssa voi vaikka ihastella vihannesten värejä, ja samalla syödä niitä.

***

Videolla Fazer Labin ravitsemustieteiden tohtori Marika Laaksonen kertoo suomalaisen ruokailukulttuurin välipalaistumisesta.

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.