Mainos

Yllätystulos: Suomalaiset uskovat sielunvaellukseen

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Palaako sielu Jumalan luokse vai syntyykö se uudelleen? Helmi kysyi lukijoiltaan, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ja yli 4 000 lukijaa vastasi.

Helmen kyselyyn vastanneista valtaosa paljasti uskovansa sielunvaellukseen. Vastaajat yllättivät kertomalla uskovansa sielun katoamisen sijaan siihen, että keskeneräisen ihmisen sielu matkaa pitkään ennen kuin sielun lopullinen leposija löytyy.

"Sisälläni on vanha sielu"

Peräti 40 prosenttia vastaajista vastasi kyselyssä uskovansa sielun siirtyvän kuoleman jälkeen eteenpäin ja syntyvän uudelleen. Vastauksista heijastui usko siihen, että uudelleensyntymän jälkeen on mahdollista pyrkiä elämään uutta elämää edellistä paremmin.

– Olen itse kokenut niin monta kertaa sen tunteen, että olen elänyt tämän ennenkin tai olen käynyt täällä ennenkin.Olen jopa ymmärtänyt kieliä, joita en osaa. Sisälläni on siis vanha sielu.

– Uskon olevani niin keskeneräinen, että tämän elämän jälkeen ja monien muiden tulevien elämienkin jälkeen vasta pääsen kotiin.

– Uskon, että jokaiselle ihmiselle ja olennolle on oma tehtävänsä tässä maailmankaikkeudessa, mutta kukaan ei vain tiedä omaa tarkoitustaan. Ja niinpä, kun ihminen kuolee, hän syntyy aina uudelleen ja uudelleen kunnes on onnistunut toteuttamaan tehtävänsä, jonka jälkeen sielu pääsee ikuiseen lepoon.

– Pienenä, ennen kuin olin edes kuullut mistään sielunvaelluksesta eri uskonnoissa, minä kerroin äidilleni, etten ole ollut aina ihminen, vaan aiemmassa elämässäni olin ollut hai, joka ui vapaana meressä vailla huolia ja rajoja. Kai se oli joku sisältä tullut tietotunne

– Sielun on määrä oppia kaikista eletyistä elämistä ja siten kehittyä ja oppia tuntemaan kaikkeuden erilaisia ilmenemismuotoja.

– Sieluja on olemassa rajallinen määrä ja me kierrämme täällä maailmassa jokainen määrätyn aikamme kerrallaan. Siksi tunnemme joihinkin ihmisiin sielunyhteyden heti tavatessamme, koska olemme tunteneet jo edellisessä elämissämme. Samasta syystä joidenkin kanssa ei vaan millään synkkaa

– Meidän on opittava rakkautta, nöyryyttä, suvaitsevuutta ja myötätuntoa kaikkia kohtaan. Ihminen ei ole likimainkaan valmis taivaaseen. Opittavaa on vielä paljon.

"Sielu palaa Jumalan luo ikuisuuteen"

Suuri osa vastaajista kertoi kuolemanjälkeisen elämän jatkuvan Jumalan huomassa. 28 prosenttia kertoi uskovansa siihen, että ihmisen sielu palaa kuoleman jälkeen Jumalan luokse.

– Minusta on lohdullista ajatella, että kun kuolen, kaikki minulle rakkaat niin ihmiset kuin eläimetkin odottavat minua siellä. Lisäksi, kun joku rakas kuolee, tuskaa helpottaa ajatus siitä, että pääsee edesmenneiden rakkaiden luokse ja odottaa sitten siellä kun oma vuoro koittaa. Silloin olemme jälleen yhdessä, aina.

– Olen saanut kokea, ettei elämä ole sattumanvaraista, vaan sitä ohjaa joku suurempi voima, jonka kädessä kuljen. Taivas on uskoni määrä.

– Jumala on luonut ihmisen, joka syntiinlankesi. Jumala kuitenkin lunasti ihmisen kuolemalle hänen syntiensä puolesta ristillä Jeesuksessa. Synnit saa anteeksi Jeesukseen uskomalla. Mä uskon Jeesukseen ja pääsen taivaaseen.

– Maailman kauheuksien ja ihmisen vaikeuksien takana on jotain järkkymätöntä ja vuorenvarmaa. Meitä rakastetaan eikä meidän tarvitse pelätä mitään. Ei elämässä, eikä kuolemassa.

– Uskon iankaikkiseen elämään, varsinkin kun menetin kuusi vuotta sitten 2-vuotiaan pikkutyttöseni, uskon että me vielä kohtaamme! Uskon, että meillä on sielu, joka elää iäti, vaikka ruumiimme kuolee ja maatuu tai palaa Siksi elän toivossa että uudessa olotilassa näen ja kohtaan lapseni siinä tilassa, mikä se onkaan.

– Sielu palaa Jumalan luo, ikuisuuteen ja tietoisuus vaeltaa eteenpäin ajassa, jos niin tarkoitettu on.

"Sieluni ei saa rauhaa kuoleman jälkeen"

Osa vastaajista uskoo sielunsa jäävän vaeltamaan maan päälle kuoleman jälkeen. Yhdeksän prosenttia vastaajista uskoo jäävänsä vaeltamaan maailmaan uudessa muodossa.

– Kuinka kukaan voi tietää, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Ihminen on sisimmissään mahtava olento, jokainen on erilainen ja jokaisella erilainen sielu. Mielemme pystyy käsittelemään hyvin paljon erilaisia asioita, mutta myös kuvittelemaan kaikenlaista, joka ei ole totta. Itse mietiskelen paljon sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Uskon, ettei ihminen kuoltuaan katoa kokonaan, vaan hänestä jää tuntuma. Kun ihmisellä ei ole enää fyysistä olemusta, sehän voisi olla vaikka miljoonassa paikassa samaan aikaan. Se voisi vaeltaa läpi universumin. Se voisi matkustaa toiseen todellisuuteen. Se voisi vaikka aukaista portit omaan mielikuvitusmaailmaansa, jonka keksi lapsena! Uskon kuitenkin, että kuoleman jälkeinen elämä muistuttaisi unta. Rauhanomaista, tai ahdistavaa, kuka tietää. Se voi olla verenpunainen painajainen, tai pastellinsävyinen ja hiljainen. Voiko ihminen sitä itse päättää? Voiko ihminen kuoleman jälkeen vaikuttaa mihinkään? Kuka voi koskaan tietää?

– Elämäni on ollut suurimmaksi osaksi tuskaa ja kärsimystä, joten sieluni ei saa rauhaa kuoleman jälkeen.

– Haluan jäädä jälkeläisteni turvaksi. Ehkä olen se intuitio, joka kuiskaa korvaan oikealla hetkellä. Haluan olla omatunto, lohtu, muisto.

– Ei elämä kropan kuolemiseen lopu. Ihminen on todella kuollut vasta kun kukaan ei enää muista häntä ja niinpä sielu on maan päällä kauan vaeltamassa.

"Sielu sammuu kun ihminen kuolee"

Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi kyselyssä uskovansa siihen, että sielu yksinkertaisesti katoaa kuoleman jälkeen. Elintoimintojen pysähtymistä pidettiin merkittävänä tapahtumana sielunkin katoamiseen nähden.

– Nykyään sielu on useimmiten yksinomaan uskonnollinen käsite. En usko mihinkään yliluonnolliseen joten kaikki Jumalaan tai yliluonnolliseen viittaavat tarinat lukeutuvat mielestäni maan ulkopuoliseen älylliseen elämään, joka on ihmisen teknologiaa kehittyneempää ja täten raamattukin olisi vain puoliksi peitetarinana olemassa. Mutta enpä ole kertaakaan törmännyt tähän älylliseen elämään, joten uskon, että maasta me nousimme ja maaksi olemme tuleva. Sielu elää vain puhumissamme kielissä. Se mitä sielu kuvaa, ei kuole koskaan. Se vaan sammuu kun ihminen kuolee ja herää välittömästi uudelleen, koska ihmisen kuollessa ei ole mitään millä tämä ihminen tai sen jäännökset mittaisivat aikaa. Kun tämä sieluksi nimitetty asia löytää uuden ruumiin jossain tulevassa ajankohdassa. On se tavallaan syntynyt uudestaan. Sielu eli ihmisen tietoisuus omasta itsestään ja ympäröivästä maailmasta sammuu, kun aivotoiminta lakkaa ihmisen kuollessa.

– Kuolema on täydellinen ja pysyvä elintoimintojen päättyminen ihmisillä, eläimillä, kasveilla ja muilla eliöillä. Eli haudattaessa maadun ja olen yksinkertaisesti kuollut, poissa. Uskon kyllä kummituksiin, oikeastaan henkiin, mutta en usko kaikkien meistä jäävän tänne tyhjää toimittamaan. Eikä mielestäni tätä sielua ole olemassa tai ole koskaan ollutkaan.

– Kun aivot ei enää toimi, niin kokemusta minuudestakaan ei enää ole. Missä se ihmisen sielu sitten olisi?

Lue myös:

MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.