Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan liian lämpimät luokkahuoneet, poissaolot hengitystietulehdusten vuoksi sekä yleisoireet huonontavat oppilaiden matematiikan testituloksia.
Sisäympäristötekijöistä liian korkeaksi koettu lämpötila vaikutti oppimistuloksiin: oppilaat, jotka eivät koskaan kokeneet lämpötilaa liian korkeaksi, saivat keskimäärin neljä prosenttia paremman ratkaisuprosentin kuin ne oppilaat, jotka kokivat sisälämpötilat korkeiksi päivittäin. Korkeaksi koettu sisälämpötila oli myös yhteydessä tunkkaisuuteen ja huonoon ilmanlaatuun.
Oppilaiden oireista erityisesti poissaolot hengitystietulehdusten vuoksi sekä päänsäryn ja keskittymisvaikeuksien kaltaiset yleisoireet olivat yhteydessä oppimistuloksiin. Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen – tutkimuksesta.
Oppimistuloksiin vaikuttavat lisäksi oppilaiden tausta, elinympäristö, elintavat ja henkilökohtaiset tekijät. Taustatekijöitä ovat muun muassa vanhempien koulutustaso ja äidinkieli. Elinympäristöön liittyviä tekijöitä on esimerkiksi se, millaisessa kodissa nuori asuu tai altistuuko hän tupakansavulle. Elintavoista nukkuminen, aamupalan syöminen tai liikuntatottumukset sekä henkilökohtaisista tekijöistä lahjakkuus tai tukiopetuksen tarve vaikuttavat myös oppimistuloksiin.
Yli puolet Suomen alakoulurakennuksista on yli 50 vuotta vanhoja. Vain noin 23 prosenttia kouluista on peruskorjattu. Suuressa osassa rakennuksista on alkuperäinen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä. Erityisesti nämä rakennukset kaipaisivat korjausta. Yleisimpiä oppilaiden mainitsemia sisäympäristöhaittoja olivat liian korkea lämpötila, melu ja tunkkaisuus sekä huono ilmanlaatu.
Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen –tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemia ja siinä olivat mukana myös Aalto-yliopisto ja Opetushallitus.
(MTV3)