Yli puolet sivistysvaliokunnasta kannattaa itärajan kielikokeiluja

Tohmajärven kunta on hakenut kokeilulupaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tuella jo kahdesti, ja kokeiluista on oltu kiinnostuneita myös ainakin Etelä-Karjalassa.

Kokeilua kannattavat Sanna Lauslahti (Kok.), Lauri Oinonen (Kesk.), Tuomo Puumala (Kesk.), Tuomo Hänninen (Kesk.), Mirja Vehkaperä (Kesk.), Anneli Kiljunen (Sd.), Tuula Peltonen (Sd.), Pauliina Viitamies (Sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.) ja Leena Rauhala (Kd.).

Kannattajat perustelevat vastauksiaan muun muassa sillä, että Suomen ja erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämä tarvitsee venäjäntaitajia. Osa jäsenistä joustaisi ruotsin pakollisuudesta vain kokeilun verran, osa haluaisi vapauttaa koko kielivalinnan.

- Tällä hetkellä minä asun Espoossa, Kirkkonummen ja Kauniaisten naapurissa, ja ruotsi on arkikielemme täällä. Kun matkustetaan itärajalle, on venäjä arkikieli. Meidän pitäisi kyetä myöntämään, että maamme eri osissa on erilaiset tarpeet, sanoo Kokoomuksen Sanna Lauslahti.

Osa kokeilun kannattajista pitäisi kiinni ruotsin pakollisuudesta, mutta olisi valmis karsimaan kielen opiskelutunteja.

- En kannata sitä, että kaikilta vaaditaan yhtä laajaa ruotsin osaamista kuin nyt. Kaikkien itäsuomalaisten on kuitenkin hyvä oppia ruotsia jonkin verran, linjaa SDP:n Pauliina Viitamies.

Vastustajat pitävät kiinni pakollisuudesta

Sivistysvaliokunnan jäsenistä kuusi vastustaa kokeilua. Heidän mielestään venäjää on tärkeä opiskella, muttei ruotsin kustannuksella.

- Olen sillä kannalla, että ruotsi pysyy pakollisena. Suomi on kaksikielinen maa, ruotsi on toinen meillä pitkään puhuttu kieli. Lisäksi meillä on Ruotsin kanssa tiivistä yhteistyötä ja kuulumme Ruotsin kanssa samaan alueeseen niin historiallisesti kuin rajallisestikin, perustelee SDP:n Ilkka Kantola.

Ilkka Kantolan lisäksi kokeilua vastustavat Raija Vahasalo (Kok.), Timo Heinonen (Kok.), Merikukka Forsius (Kok.), Paavo Arhinmäki (Vas.) ja Håkan Nordman (R.). Kokoomuksen Jukka Mäkelää ei tavoitettu kyselyyn.

Ruotsi jakaa puolueita

Halu joustaa ruotsin pakollisuudesta ei katso puoluerajoja. Joustajia on esimerkiksi kaikkien kolmen suurimman puolueen leireistä. Sanna Lauslahden mukaan kannat vaihtelevat esimerkiksi Kokoomuksen sisällä rajusti.

- Meidän puoluekokouksessammekin puolet kannatti pakkoruotsin poistoa ja puolet ei. Se ehkä kuvastaa tämän ajan tunnelmaa, että eletään jonkinlaisessa murrosvaiheessa.

Kyselyyn vastanneet kertovat, että vilkasta keskustelua ruotsin opiskelusta käydään myös Vihreiden ja Keskustan sisällä. Keskustassa on jopa perustettu työryhmä, joka suunnittelee puolueen linjan ruotsin pakollisuuteen jatkossa.

SDP haluaa pitää kiinni imagostaan kaksikielisenä puolueena, mutta Ilkka Kantola myöntää, etteivät kaikki seiso ruotsin pakollisuuden takana.

- On tietysti niitä, jotka ovat sillä kannalla, että ruotsin kielen opetusta voitaisiin vähentää tai sen pakollisuudesta voitaisiin luopua kokonaan.

Tuntijakoon ei kuulu kokeiluita

Koulujen tuntijakoa linjannut työryhmä ei tuoreessa esityksessään ehdota kielikokeiluja, vaikka asiasta ryhmässä keskusteltiin. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto kirjautti esityksestä siksi eriävän mielipiteen.

Valtioneuvosto tekee päätöksen tuntijaosta alkuvuodesta. Asetuksen valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Sivistysvaliokunta on tehnyt esityksestä keskustelualoitteen, jotta eduskunta pääsee keskustelemaan tuntijakoon liittyvistä asioista ennen valmistelutyön aloittamista ministeriössä. Keskustelut käydään opetusministerin erityisavustajan mukaan lokakuun puolivälissä.

Katso Anna Satovainion juttu