Yhdysvaltojen ja Venäjän edustajat tapaavat tänään Saudi-Arabian Riadissa keskusteluissa, joiden aiheena on Ukrainan sodan päättäminen. Riadissa tapaavat maiden ulkoministerit Marco Rubio ja Sergei Lavrov, vahvistivat maanantaina sekä Washington että Kreml. Ukraina tai muut Euroopan maat eivät ole mukana Riadin keskusteluissa.
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Arkady Moshes odottaa Riadin tiistaiselta tapaamiselta lähinnä alustavia tunnusteluja osapuolten välillä.
– Yhdysvaltalaiset varmasti yrittävät selvittää, mitä Venäjän punaiset linjat ja vaatimukset ovat, Moshes sanoo STT:lle.
Keskustelujen järjestäminen yksin Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä on jo sellaisenaan tulkittavissa valtavaksi voitoksi Venäjälle, Moshes sanoo.
– Paluu kahdenvälisiin keskusteluihin Kremlin ja Washingtonin välillä on valtava diplomaattinen voitto Venäjälle. Tästä Putin on uneksinut kahden vuosikymmenen ajan. -- Venäjän arvovalta on noussut raketin lailla, ja Euroopan arvovalta on madaltunut.
Venäjä on pitkään kieltäytynyt neuvottelemasta Euroopan maiden kanssa, koska näillä mailla ei Putinin maailmankuvassa ole todellista suvereniteettia itsenäisinä valtioina, Moshes sanoo.
Lue myös: WP: Eurooppa pohtii yli 25 000 sotilaan lähettämistä rauhanturvaajiksi Ukrainaan
Kahdenvälisten neuvottelujen suoraviivaisuus varmaankin vetoaa myös Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin, arvelee Moshes.
– Poliitikkona Trump ajattelee, että yksinkertaiset ratkaisut toimivat paremmin. Hän suosii tällaista (toisen maailmansodan) Jaltan konferenssin tapaista ratkaisua ennemmin kuin sitä, että 30 Euroopan maata tuotaisiin saman pöydän ääreen riitelemään. Trumpilla ei ole aikaa sellaiselle.
"Vaatimukset kasvavat neuvotellessa"
Keskusteluihin Riadissa osallistuu Venäjän puolelta myös presidentti Vladimir Putinin avustaja ja entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Juri Ushakov.
– Hän on ollut Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja vuosikymmenten ajan. Hän on hyvin läheinen Putinin liittolainen. Kremlissä uskotaan, etteivät nämä neuvottelut ole ajanhukkaa, Moshes arvioi.
Suostumalla Venäjän vaatimaan neuvotteluasetelmaan Yhdysvallat on jo tehnyt yhden suuren myönnytyksen Venäjälle.
Trumpin hallinto arvatenkin odottaa Venäjältä vastapalvelusta, mutta tämä voi olla "toiveajattelua", sanoo Moshes. Myönnytysten sijaan Venäjällä on tapana vain lisätä vaatimuksiaan.
– Vaatimukset vain kasvavat neuvotellessa. Jos yhdysvaltalaiset suostuvat vaatimuksiin, Venäjä voittaa, ja jos he eivät suostu, venäläisdiplomaatit pelaavat aikaa. Kahdenväliset neuvottelut luovat kuitenkin ilmapiirin, että tässä kaksi supervaltaa neuvottelee keskenään, vaikka eihän Venäjä sellainen ole, Moshes sanoo.
– Venäjä on vähän euforinen nyt, koska se sai yhden suuren haluamansa asian nostamatta sormeakaan.
Moshes arvioi neuvottelujen onnistumisen todennäköisyydeksi 30 prosenttia. Ennen pitkää Trumpin ja muiden yhdysvaltalaisten kärsivällisyys saattaa loppua Venäjän neuvottelutaktiikoihin.
Euroopalla peiliin katsomisen paikka
Moshesin mukaan Trump ei näe eurooppalaisia vahvoina liittolaisina, ja siitä eurooppalaiset saavat syyttää itseään.
– Trumpin mielipide Euroopasta ei ole kovin korkea. Sekä venäläiset että varmaan myös yhdysvaltalaiset ajattelevat, että Euroopalla oli jo tilaisuutensa, mutta he osoittautuivat hyödyttömiksi.
Moshes ei tarkoita tällä vain kolmen viime vuoden tapahtumia, vaan viittaa vuonna 2015 solmittuun Minskin toiseen sopimukseen, jonka eurooppalaiset neuvottelivat silloisen Itä-Ukrainan sodan päättämiseksi. Moshes on arvostellut sopimusta julkisuudessa aiemminkin.
Kritisoitu ja toteuttamatta jäänyt sopimus sisälsi muun muassa kohdan Luhanskin ja Donetskin alueiden erillisasemasta, joka olisi antanut niille perustuslaillisen veto-oikeuden Ukrainan ulkopoliittisiin päätöksiin, kuten Nato-jäsenyyteen.
– Eurooppalaiset pakottivat (Ukrainan silloisen presidentin Petro) Poroshenkon allekirjoittamaan sopimuksen, jota hän ei voinut panna täytäntöön, mikäli mieli pysyä Ukrainan presidenttinä. Jos hän olisi noudattanut sopimusta kirjaimellisesti, häntä vastaan olisi noussut uusi kansannousu. Se oli kuolleena syntynyt sopimus, Moshes sanoo.
Eurooppalaiset saavat nyt Moshesin mukaan maistaa omaa lääkettään, sillä Yhdysvallat puhuu nyt heidän päänsä yli samaan tapaan kuin eurooppalaiset aikoinaan puhuivat ukrainalaisten pään yli ja heidän selkänsä takana.
– Eurooppalaiset saavat tuntea, kuinka kivuliasta se on, kun heille kerrotaan, että he ovat yhtä tyhjän kanssa.
Yhdysvaltojen ulkoministeri pyrki sunnuntaina CBS Newsin haastattelussa tyynnyttelemään pahimpia pelkoja. Rubion mukaan Ukraina ja muu Eurooppa ovat mukana todellisissa rauhanneuvotteluissa, kun ne alkavat. Saudi-Arabian keskusteluissa ei Rubion mukaan ole kyse vielä varsinaisista rauhanneuvotteluista.
Venäjä ajaa yhä etupiiriä
Venäjä on etukäteen kertonut, että se odottaa neuvottelevansa Ukrainan ohella myös laajemmasta "Euroopan turvallisuudesta" ja Venäjän "huolista", jotka liittyvät siihen. Sanavalinnat muistuttavat vaatimuksia, joita Venäjä esitti länsimaille ennen laajaa hyökkäystään Ukrainaan helmikuussa 2022.
– Venäjä haluaa edelleen pysäyttää Naton laajenemisen ja veto-oikeuden Euroopan turvallisuuskysymyksiin, Moshes sanoo.
Venäjä vaati vuoden 2021 lopulla muun muassa sitä, että Ukraina suljettaisiin pysyvästi Naton ulkopuolelle ja että Naton itäisiin jäsenmaihin sijoitettuja joukkoja rajoitettaisiin vuoden 1997 tasolle. Länsimaiden mielestä vaatimukset olisivat käytännössä tuoneet vanhan etupiiriajattelun takaisin Itä-Eurooppaan.
Moshesin mukaan Eurooppa on tottunut elämään pehmeän voiman ja taloudellisen vallan maailmassa, mutta 21. vuosisadassa on kuitenkin Moshesin mukaan kyse sotilaallisesta voimasta.
– Eurooppalaiset eivät ole ymmärtäneet tai halunneet myöntää tätä.
Moshesin mukaan jo Venäjän Georgiaan vuonna 2008 kohdistaman sodan jälkeen oli päivänselvää, että Venäjä ratkoo ulkopoliittiset ongelmansa armeijallaan. Krimin niemimaan liittäminen vuonna 2014 oli toinen valtava herätyskello, jolle Eurooppa ei korvaansa lotkauttanut. Sen sijaan Eurooppa vain syvensi entisestään energiariippuvuuttaan Venäjästä.
Economist-lehden mukaan on mahdollista, että monissa Euroopan maissa palataan entisenlaiseen kaasukauppaan Venäjän kanssa mahdollisen rauhansopimuksen myötä.