Keskustelu rauhaturvaajien lähettämisestä Ukrainaan jakaa mielipiteitä Euroopan valtioissa.
Ruotsi ei sulje pois mahdollisuutta rauhanturvaajien lähettämisestä, kun taas Saksan Scholzin mukaan keskustelu aiheesta on ennenaikaista. Tanskan pääministeri puolestaan totesi Venäjän uhkaavan nyt koko Eurooppaa.
Washington Post -lehti on kertonut omiin lähteisiinsä nojaten, että Euroopassa suunniteltaisiin mahdollisesti 25 000–30 000 sotilaan lähettämistä rauhanturvaajiksi Ukrainaan. Näitä joukkoja ei vietäisi etulinjaan vaan ne olisivat valmiina reagoimaan, jos Venäjä yrittäisi aloittaa sodan uudelleen.
Lehden lähteiden mukaan Ranska suunnittelisi lähettävänsä Ukrainaan lähes 10 000 sotilasta.
Euroopan maiden johtajia kokoontui tänään Pariisiin keskustelemaan Euroopan turvallisuudesta ja Ukrainan tilanteesta.
Tusk: Kaikki meistä ymmärtävät, että suhteemme Yhdysvaltoihin on siirtynyt uuteen vaiheeseen
Puolan pääministeri Donald Tuskin mukaan kaikki Pariisin kokoukseen osallistuneet ymmärtävät, että transatlanttiset suhteet, Nato-liittouma ja ystävyyssuhde Yhdysvaltoihin on siirtynyt uuteen vaiheeseen.
Tusk kommentoi asiaa kokouksen jälkeen.
Britannian pääministeri Keir Starmerin mukaan Yhdysvaltojen turvatakuu on ainoa keino estää Venäjää hyökkäämästä uudelleen Ukrainaan mahdollisen rauhan jälkeen.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin mukaan Yhdysvaltojen ajama pikainen tulitauko antaisi Venäjälle mahdollisuuden uuteen mobilisaatioon ja hyökkäykseen Ukrainaan tai muualle Eurooppaan.
Tanskan Frederiksen: Venäjä uhkaa koko Eurooppaa
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi maanantaina eurooppalaisia johtajia tavattuaan, että kaikkien Euroopan maiden on lisättävä tukeaan Ukrainalle ja lisättävä samalla puolustusmenoja kotimaassaan suojautuakseen Venäjältä.
– Venäjä uhkaa nyt valitettavasti koko Eurooppaa, Fredriksen sanoi toimittajille.
Scholz: Eurooppalaisista rauhanturvaajista Ukrainassa on ennenaikaista puhua
Saksan liittokansleri Olaf Scholz kommentoi kokouksen jälkeen, että keskustelu rauhanturvaajien lähettämisestä Ukrainaan on täysin ennenaikaista ja erittäin sopimatonta, kun sota on yhä käynnissä.
Scholz myös sanoi, että Euroopan ja Yhdysvaltojen on aina toimittava yhdessä turvallisuusasioissa. Hänen mukaansa sotilasliitto Nato perustuu yhdessä toimimiseen ja riskien jakamiseen, mikä takaa siihen kuuluvien maiden turvallisuuden. Scholzin mukaan tätä ei saa kyseenalaistaa.
Scholz sanoi aiemmin Süddeutsche Zeitung -lehden mukaan, että eurooppalaisia joukkoja ei voi olla Ukrainassa, ennen kuin sotiminen siellä loppuu.
– On tärkeää ymmärtää, että olemme ikävä kyllä vielä kaukana siitä, Scholz sanoi vaalitilaisuudessa Kasselissa.
Liittokanslerin mukaan nyt on tärkeintä varmistaa, että rauhasta ei sovita ukrainalaisten päiden yli. Scholzin mielestä rauhan aikanakin Ukrainan turvallisuuden ytimessä täytyy olla "hyvin vahva Ukrainan armeija".
Myös Espanjan mielestä rauhanturvaajista on ennenaikaista puhua.
– Tällä hetkellä ei ole rauhaa, ja tavoitteena täytyy olla sen saavuttaminen mahdollisimman pian, sanoi Espanjan ulkoministeri Jose Manuel Albares.
– Kun puhutaan minkä tahansa joukkojen lähettämisestä, täytyy katsoa millainen tehtävä on kyseessä, kuka joukot voi muodostaa, minkä lipun alla ja millä mandaatilla.
Ruotsi ei sulje pois mahdollisuutta, Britannia valmis lähettämään rauhanturvaajia
Ruotsi ei sulje pois mahdollisuutta lähettää ruotsalaisia rauhanturvaajia Ukrainaan. Asiaa kommentoi Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard P1 Morgon -ohjelman haastattelussa.
Stenergardin mukaan ensin on neuvoteltava oikeudenmukaisesta ja pysyvästä rauhasta, joka kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja Ukrainaa.
Kun rauha on solmittu, se pitää turvata ja tässä työssä meidän hallituksemme ei sulje mitään vaihtoehtoja pois, Stenergard sanoo.
Myös Britannian pääministeri Keir Starmer on valmis lähettämään rauhanturvaajia Ukrainaan. Starmer kirjoittaa asiasta Telegraph-lehdessä.
Starmerin mukaan Britannia on valmis ottamaan johtavan roolin työssä Ukrainan turvatakuiden eteen. Hänen mukaansa se tarkoittaa lisätukea Ukrainan asevoimille sekä sitä, että Britannia on tarvittaessa valmis lähettämään Ukrainaan omia joukkojaan.
Britannian pääministeri: Yhdysvaltojen sitoutuminen tarvitaan
Pääministeri Starmer sanoi maanantai-illalla Reutersin mukaan, että Yhdysvaltojen on sitouduttava turvallisuuteen, jotta Euroopan maat voivat lähettää sodanjälkeisiä rauhanturvajoukkojaan Ukrainaan. Hänen mukaansa oli liian aikaista sanoa, kuinka paljon brittijoukkoja oltaisiin valmiita lähettämään.
– Euroopan on hoidettava tehtävänsä ja olen valmis harkitsemaan brittiläisten joukkojen lähettämistä maahan yhdessä muiden kanssa, jos kestävä rauhansopimus saadaan aikaan. Yhdysvaltojen on oltava tukena, koska Yhdysvaltojen turvatakuu on ainoa tapa tehokkaasti estää Venäjää hyökkäämästä uudelleen Ukrainaan, Starmer sanoi toimittajille.
Puola ei aio lähettää rauhanturvaajia Ukrainaan
Puola ei aio lähettää joukkoja turvaamaan rauhaa Ukrainaan, kertoo maan pääministeri Donald Tusk. Lähtiessään Euroopan johtajien kokoukseen Pariisiin Tusk sanoi, että rauhanturvaajien lähettämisen sijaan Puola jatkaa Ukrainan auttamista aseellisella ja rahallisella tuella.
Tuskin mukaan Puola on valmis tukemaan poliittisesti ja logistisesti muita maita, jotka päättävät lähettää rauhanturvaajia.
Tusk kertoi aikovansa vedota Pariisin kokouksessa sen puolesta, että Eurooppa vahvistaa puolustustaan saman tien.
Vihreiden Harjanne: Suomen valmistauduttava lähettämään joukkoja
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne toivoo, että Suomessa voitaisiin tehdä Britannian tapaan linjaus siitä, että Suomi on valmis osallistumaan joukoillaan rauhan turvaamiseen Ukrainassa.
– Nyt on osoitettava päättäväisyyttä ja johtajuutta. Etulinjan maana Suomi ei voi ottaa kovin suurta roolia läsnäolosta Ukrainassa, mutta osamme vastuusta voimme kantaa ja kirittää päätöksiä liittolaismaissa. Ukrainan asia on joka tapauksessa hyvin konkreettisesti meidän, sillä Venäjän menestys sodassa kasvattaisi riskiä uusiin sotiin, Harjanne toteaa julkaisemassaan tiedotteessa.
Harjanne toteaa, että suomalaisjoukot koottaisiin vastaavalla tavalla kuin kriisinhallintatehtäviin yleensäkin: ammattilaisista ja vapaaehtoisista reserviläisistä.
– Vapaaehtoisten puutteeseen Suomen osallistuminen ei varmasti kaadu. Näin merkittävästä asiasta olisi tärkeä keskustella ja mielellään myös linjata parlamentaarisesti. Tilanne voi elää nopeasti, joten valmistautuminen on aloitettava hyvissä ajoin, Harjanne lisää.
Myös europarlamentaarikko Maria Ohisalo (vihr.) on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Suomen on oltava valmis lähettämään rauhanturvaajajoukkoja alueelle.
– On ilmiselvää, että Ukrainasta ei voi tehdä päätöksiä ilman Ukrainaa, vaikka Trump ja Putin näin näyttävät kuvittelevan. EU:n on seistävä horjumatta Ukrainan tukena niin rauhanprosessissa kuin Ukrainan Nato- ja EU-jäsenyyksien edistämisessä. Itse näen tärkeänä, että niin Suomi kuin muu Eurooppa tukee Ukrainaa loppuun asti, ja mikäli Ukraina näin haluaa, Suomen tulee olla valmis osana monikansallista läsnäoloa lähettämään rauhanturvajoukkoja alueelle, Ohisalo sanoo tiedotteesaan.
Juttua täydennetty 17.2. kello 21.43 Fredriksenin ja Starmerin kommenteilla.
Juttua täydennetty 17.2. kello 20.40 Maria Ohisalon kommenteilla.
Juttua täydennetty 17.2. klo 19.49 Washington Postin tiedoilla.
Juttua täydennetty 17.2.2025 kello 16.40 Olaf Scholzin kommenteilla.
Juttua täydennetty 17.2.2025 kello 15.10 Donald Tuskin ja Atte Harjanteen kommenteilla.