Yhä useampi opiskelee lääkäriksi Ruotsissa ja Romaniassa – "Ihmiset ovat kuulleet viidakkorummun kautta, että opetuksen taso on hyvää"

Valvontavirasto Valviran terveys, oikeudet ja teknologia -osaston johtaja Jussi Holmalahti kertoo, että viime vuosien valelääkäritapauksista viisastuneena Valvira selvittää nykyään kaikki EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tutkintojen oikeellisuuden olemalla suoraan yhteydessä yliopistoihin, jollei tutkintotodistus ole viranomaisen erikseen vahvistama.

– Käytännössä me emme siis usko pelkkiä papereita, vaan vaadimme aina varmistuksen.

Sen lisäksi asiakirjojen, jotka Valviralle toimitetaan, pitää olla julkisen notaarin oikeaksi todistamia.

– Toki tämä hidastaa prosesseja, mutta näin toimimme nykyään.

Valvira arvioi, että kaikista reilusta 29 000:sta Suomessa lääkärinluvat saaneesta ihmisestä noin 20 prosenttia on suorittanut tutkintonsa ulkomailla. Eniten ulkomailla suoritettuja tutkintoja on Virosta, Ruotsista, Puolasta ja Venäjältä.

Holmalahti muistuttaa, että EU-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneen kannattaa ammatinharjoittamislupaa hakiessaan valmistautua pitkään prosessiin, jossa tenttien lisäksi testataan kielitaito ja tehdään potilastyön harjoittelujakso.

– Näillä varmistetaan, että osaaminen on varmasti samaa tasoa kuin Suomessa koulutetulla lääkärillä, Holmalahti summaa. 

Virosta kesätöihin kotimaahan

Kotimaassa työskentely jo opintojen aikana on keskeinen osa Virossa lääkäreiksi lukevien suomalaisten opiskeluja, sanoo Tarton yliopistossa viidettä vuotta opiskeleva Jesse Karppinen. Hän arvioi, että poikkeuksetta kaikki opiskelijat tekevät harjoitteluja Suomessa sen jälkeen, kun opinnot ovat edenneet riittävän pitkälle.

– Lähinnä loma-aikoina tapahtuvien harjoitteluiden kautta saamme tärkeää käytännönkokemusta, ja pääsemme työkokemuksen suhteen samalle viivalle Suomessa opiskelevien kanssa, Karppinen sanoo.

Vaikka teoriaopinnot luovat pohjan ammattitaidolle, on käytännön taitojen hiominen oleellista sen takia, että esimerkiksi suomalaisittain tuttujen terveyskeskuslääkäreiden ja Virossa tyypillisten perhelääkäreiden vastuu ja työnkuvat ovat hieman erilaiset.

Karppinen ja Tartossa niin ikään opiskeleva Anni Kakriainen ovat yhtä mieltä siitä, että ensimmäisiin alan töihin liittyvät haasteet eivät johdu yliopistojen tarjoaman opetuksen eroista tai esimerkiksi opetuskielestä.

– En ole kuullut mistään vaikeuksista, jos potilastietojärjestelmien yleistä tahmeutta ei lasketa, Kakriainen sanoo.

Tarton maine tunnetaan

Vaikka ulkomailla lääkäriksi opiskelevien kasvava määrä voi kiristää kilpailua työpaikoista Suomessa, suurin osa ainakin Tarton suomalaisista aikoo edelleen palata kotimaahan.

– Se pieni prosentti, joka suunnittelee työskentelyä muualla, haaveilee esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -tyyppisestä duunista tai ei alun perinkään ole halunnut jäädä Suomeen asumaan, Kakriainen arvelee.

Hän ei koe, että työnantajat karsastavat ulkomailla opiskelevien rekrytointia. Ainakin suhtautuminen Virossa koulutuksensa hankkineisiin on pääsääntöisesti hyvää, innostunuttakin.

Myös Karppinen sanoo, että Tarton yliopistolla ja sen käyneillä on hyvä maine työnantajien keskuudessa.

– On mielenkiintoista nähdä, millä tavalla ulkomailla opiskelu mahdollisesti vaikuttaa hakuprosessiin, jos lääkäreistä tulee lähitulevaisuudessa ylitarjontaa.