Vuorineuvoksen titteli tulee kalliiksi - veroa maksetaan lähes 50 000 euroa

Presidentin vaihtuminen ei nykyisin juuri vaikuta arvonimien myöntämistahtiin.

Arvonimien myöntäminen vilkastui Kekkosen aikana (1956-1982) likemmäs pariin sataan arvonimeen per vuosi. Sosialidemokraattisten presidenttien pitkällä jaksolla (1982-2012) keskivauhti hiipi yli 200 arvonimeen vuodessa.

Vertailuksi arvonimien inflaatiosta käy presidentti Relanderin aika (1925-1931), jolloin koko kuuden vuoden aikana 200 raja hädin tuskin rikkoontui. Sotien jälkeen Paasikivi (1946-1956) ylitti sadan vuosivauhdin nipin napin.

Presidentti tekee päätökset, mutta häntä ennen jyvät erottelee arvonimilautakunta. Keskimäärin kaksi kolmesta hakemuksesta menee läpi. Alaikäraja on käytännössä 50 vuotta ja keski-ikä 64 vuotta.

Uratöppäys arvonimen myöntämisen jälkeen ei johda peruuttamiseen. Vähintään vuoden vankeusrangaistus saattaa palauttaa tuomitun arvonimettömien kastiin.

Suomessa ollut yksi varapresidentti

Arvonimeä ei haeta itselle, mutta suostumuksensa ehdokkaan pitää antaa. Arvonimestä maksettavan veron maksavat hakijat. Valtion kassaan arvonimistä kilisee vuosittain parisen miljoonaa euroa.

Arvonimiä on nyt käytössä satakunta, mutta uusia nimikkeitäkin voi ehdottaa. Kunnallisneuvos Seppo Aho on laskenut, että itsenäisessä Suomessa oli vuoteen 2005 mennessä myönnetty 120 erilaista arvonimeä. Yleisimpiä ovat talousneuvos, professori, kunnallisneuvos ja kauppaneuvos.

Joitakin arvonimiä on myönnetty vain yksi. Tällaisia ovat esimerkiksi marsalkka ja varapresidentti. Varapresidentin arvonimen sai hovioikeudenneuvos Hjalmar Bronikowsky 2.10.1928, joka kuitenkin kuoli jo seuraavan vuoden kesäkuussa.

Arkkiatreja voi olla kerrallaan vain yksi. Kunnassa voi olla samanaikaisesti vain yksi pitäjänneuvos mutta kunnallisneuvoksia useampia.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat