Keskimäärin suomalainen syö jäätelöä lähes 13 litraa vuodessa. Mutta onko jäätelö ravitsemuksellisesti huono valinta vai voisiko se toimia välipalana peräti leivän tai rahka-annoksen korvaajana?
Suomalaiset syövät jäätelöä enemmän kuin muut eurooppalaiset, ja maailmanlaajuisestikin Suomi on neljänneksi kovin jäätelön kulutuksessa. Pienen maamme peittoavat vain Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti, kertoo Kespro.
Jäätelö on jälkkäripöytien ja kesäpäivän herkkusuosikki, mutta voisiko se ansaita paikkansa osana monipuolista ja ravitsevaa ruokavaliota? Voisiko yksi päivän viidestä ateriasta ollakin jäätelöannos?
Ravitsemusterapeutti Jonna Heinosen mukaan kyllä voi!
– Jäätelössä on paljon hyviä asioita: hiilihydraatteja, jotka ovat ihmisen pääasiallinen energianlähde, proteiinia ja rasvoja. Eli silloin tällöin jäätelö on oikein hyvä välipala ja etenkin helteisinä päivinä, mikäs sen parempaa.
Lue myös: Yksi jäätelömaku ei millään lyö läpi Suomessa – jäätelövalmistaja: "Yllätys minulle itsellenikin"
Kiinnitä huomiota siihen, minkä kanssa jäätelöä syöt
Heinonen kuitenkin huomauttaa, että sillä, minkä kanssa jäätelöä syödään, on paljon merkitystä sen suhteen, kallistuuko annos ravitsevampaan vai vähemmän ravitsevaan suuntaan.
Myös se, millaista jäätelöä syö, vaikuttaa asiaan.
– Jos kyseessä on jokin todella sokerinen tai suklainen jäätelö, sisältää se paljon energiaa ja syömisen jälkeen verensokeri ampaisee ylös ja laskee nopeasti alas. Verensokerin nopea nousu ja lasku aiheuttaa väsymystä ja väsyneenä tekee mieli taas makeaa. Kierre on valmis.
