R2 (Suomi)
Valmistusvuosi 1971. Ohjaus Norman Jewison. Tuotanto United Artists/MGM. Kuvaformaatti 16:9 Anamorfinen Widescreen 2.35:1, ääni Dolby Digital. Kesto 172 min.
60-luvulla alkanut buumi tehdä teatterimusikaaleista menestyselokuvia alkoi hiipua 70-luvun alussa. Norman Jewisonin elokuvaversio menestysmusikaalista Viulunsoittaja katolla oli viimeisiä mahtimusikaaleja, joita elokuvayhtiöt uskalsivat tuottaa.
Rahaa ei säästetty tälläkään kertaa. Ukrainassa asuvan juutalaisyhteisön elämää matkustettiin kuvaamaan Eurooppaan, ja juutalaiskylä yksityiskohtia myöten rakennettua synagogaa myöten pystytettiin Jugoslaviaan, mistä saatiin myös suuri osa sivuosien näyttelijöistä. Pääosanesittäjiä lukuunottamatta näyttelijät koottiin tuntemattomista teatterinäyttelijöistä.
Anatevkan juutalaiskylä elää 1900-luvun alun kuohuvalla Venäjällä toimeentulon ja juutalaisvastaisten tuulien puristuksessa. Vaikeaan elämään tasapainoa tuovat perinteet, joiden mukaan kylä on elänyt vuosisatoja. Päähenkilö, maitomies Tevjellä (vakuuttava Chaim Topol) on huollettavana teräväkielinen vaimo (upea Norma Crane) sekä viisi kaunista tytärtä, jotka pitäisi saada hyviin naimisiin. Maailma kuitenkin muuttuu, ja tyttäret haastavat isänsä valitsemalla puolisonsa isältä kysymättä. Murheita aiheuttavat lisäksi venäläisviranomaiset, jotka katsovat karsaasti juutalaisyhteisön hiljaiseloa.
Elokuva käy hyvästä juutalaisen kulttuurin peruskurssista. Sapatit, rabbit ja synagogat tulevat tutuksi elokuvan katsojille. Elokuva ei kuitenkaan ole varsinaisesti uskonnollinen elokuva vaan pikemminkin näyttävä kuvaus yhden kulttuurin selviämisestä maailman muutoksessa. Köyhän kylän elämää ei ole ruvetu "sokeroimaan", maisemat ovat korostetun karuja ja kirkkaat värit vähissä. Hehkua kylmään miljööseen tuovat lämpimät henkilöhahmot sekä Jerry Bockin ikivihreät laulut, joista tutuimmat, "Rikas mies jos oisin" ja "Nousee päivä laskee päivä" saavat kelpo tulkinnan muiden yhtä hienojen sävelmien tavoin.
Special edition -paketin mielenkiintoisin lisäominaisuus on Norman Jewisonin ja Topolin kommenttiraita. Lähes kolmetuntisen kommenttiraidan aikana Jewisonilla ja Topolilla on aikaa muistella näyttelijöitä (niin ihmisiä kuin eläimiäkin), kuvauspaikkoja, elokuvanteon yksityiskohtia ja kaikkea muuta niiden väliltä. Jos aikaa löytyy, kannattaa kommenttiraita kuunnella kokonaan. Ohjaaja on äänessä myös kakkoslevyllä, jossa hän kertoo ajatuksiaan ja muistojaan kymmenenminuuttisessä haastattelussa. Lisäksi levyllä Jewison vertailee elokuvaa historialliseen taustaansa. Kahdessä pätkässä Jewison lukee alkuperäistarinoita, jotka on kuvitettu elokuvan kuvakäsikirjoituksella.