Viron patsaskiista mutkistui

Tallinnan kiistellyn neuvostopatsaan kohtalo on entisestäänkin mutkistunut.

Viron parlamentti hyväksyi patsaan siirron kolmannessa äänestyksessä täpärästi äänin 46-44. Presidentti Toomas Hendrik Ilves ilmoitti kuitenkin saman tien, ettei aio vahvistaa lakia, koska se on ristiriidassa Viron perustuslain kanssa.

Ilveksen ratkaisu tarkoittaa, että laki palautuu parlamentin uuteen käsittelyyn.

Ongelmana on patsaslakiin lisätty pykälä, joka velvoittaisi Viron hallituksen siirtämään Tonismäellä seisovan puna-armeijan muistomerkin, Pronssisoturin, muualle 30 päivän kuluessa lain voimaantulosta. Oikeusoppineiden mielestä lakiin ei voi kirjata näin yksityiskohtaisia määräyksiä.

Myös patsaan siirtoa ajava pääministeri Andrus Ansip myönsi, että lisäys lienee perustuslain vastainen. Parlamentti teki kuitenkin selkeän poliittisen linjauksen, ettei patsas sovi nykyiselle paikalleen, hän korosti toimittajille.

Patsaan siirtoa vastustava Venäjä reagoi parlamentin päätökseen jälleen ärhäkkäästi.

Duuman ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatshjov sanoi, että patsaan siirtämisellä olisi "katastrofaaliset seuraukset" Viron ja Venäjän suhteille etenkin kaupan ja talouden saralla.

Myös Venäjän Viron-lähettiläs Nikolai Uspenski varoitti lehtihaastattelussa, että Venäjä tulee reagoimaan päätökseen "melko raskain keinoin".

Vaalikeskustelun kiistakapula

Patsaskiistalla saattaa olla vaikutusta myös Viron maaliskuun alun parlamenttivaalien tulokseen.

Nykyisen hallituksen puolueista keskusta ja kansanliitto vastustavat patsaan siirtoa, koska pelkäävät sen kiristävän virolaisten ja venäläisten välejä.

Patsaan siirtoa kannattavat lähinnä oikeistopuolueet, pääministeri Ansipin Reformipuolue ja Isänmaan ja Res Publican liitto, jonka kärkiehdokas on ex-pääministeri Mart Laar.

Eräät politiikan tarkkailijat arvioivat, että jupakka saattaa hyödyttää radikaaleja venäläispuolueita, joiden kannatus ei aiemmin ole riittänyt kansanedustajan paikkoihin.

- Ei ole todennäköistä, että ne nytkään pääsisivät parlamenttiin, mutta jos näin käy, kiitos siitä kuuluu monumentille, Tarton yliopiston politiikan professori Andres Kasekamp sanoi uutistoimisto DPA:lle.

Ilves arvosteli leikkiä perustuslailla

Ilves arvosteli myöhemmin kansanedustajia, jotka äänestivät patsaslain puolesta vaikka jo ennakkoon oli selvillä, ettei presidentti voi sitä vahvistaa.

- Ristiriita perustuslakiin oli parlamenttiryhmillä hyvin tiedossa, Itä-Virossa vieraillut Ilves huomautti.

Hän arvioi, että toiminnan taustalla olivat lähinnä vaaleja edeltävät jännitteet. Päivänpoliittisten irtopisteiden keräily perustuslain kustannuksella on kuitenkin vastuutonta, Ilves korosti.

Yhtä vastuuttomana hän piti sitä, että sotavainajien hautoja käytetään poliittisiin tarkoituksiin. Patsaskiistaan hän toivoi yhä maltillista ratkaisua.

(MTV3-STT)