Vinyyleillä vetoa levykauppaan – musiikki menee varoen verkkoon Suomessa

Kotimainen musiikkibisnes taistelee lamaa vastaan nyt kulttuurihistoriaa vaalimalla. Vinyylilevyjen myynti kasvoi viime vuonna Suomessa 50 prosenttia ja sama suuntaus jatkuu.

Hienot arkistot eivät pelasta bisnestä

Mitä tarkoittaa 50 prosentin kasvu vinyylimyynnissä. Totuus on kansitaiteen äärellä tyly: 48 000 kpl vuonna 2012, viime vuonna 72 500. Vinyylin osuus on kaksi prosenttia koko ajan laskevasta  kokonaismyynnistä.

Levyjen kappalemyynti putosi viime vuonna vuoden 2012 luvuissa 1 miljoonalla kappaleella: 4,6 miljoonasta 3,6 miljoonaan. Rahassa tuli pudotusta 29,6 miljoonasta eurosta 26 miljoonaan. 

Suuri muutos on tapahtunut tänä vuonna – digitaalinen kauppa on jo yli puolet kaikesta, mutta se vain ei vielä riitä paikkaamaan laskua. Vinyylien julkaisu on merkki vanhan musiikin pysyvästä arvosta. Se on kulttuurihistorian vaalimista, jolla houkutellaan kansaa kauppaan, mutta bisnestä se ei todellakaan oikaise.

Tappiomieliala  syrjään!

- Mollivoittoistahan tämä on ollut. Eihän vinyylin kasvu alaa tietenkään pelasta, mutta antaa kaikkien kukkien kukkia. Haluamme tällä kampanjalla muistuttaa tarjonnan laadusta ja monipuolisuudesta.  Musiikin rakastajana ainakin minä tappelen vastaan niin kauan kuin näissä hommissa keikun, hymähtää uudelleenjulkaisuista Universal-yhtiössä vastaava päällikkö Jari Halenius.

Haleniuksen mukaan ensimmäiseksi pitäisi päästä eroon alaa vaivaavasta tappion mielialasta, josta tulee kierre.

- Myyntipaikat vähenevät, kun kauppiaat alkavat uskoa hokemaan, että ”cd-levy kuolee ja musiikki striimataan vain netistä”. Sitten asiakkaat eivät tule kauppaan, koska ”eihän sieltä löydä enää musiikkia, vaikka haluaisi”.

- Ei cd mihinkään kuole. Ei ole kuollut vinyylikään, vaikka se haudattiin 90-luvulla. Levyjä ostetaan, jos niitä on tarjolla riittävän laaja kattaus. Ja onneksi on vielä paljon vanhaa musiikkia, jota pitää julkaista uudelleen, vakuuttaa Halenius.

Kuka löytää pilveen?

Yksi markkinointiviikon vinyyleistä on v. 1994 ilmestynyt CMX-yhtyeen Aura. Se oli bändin neljäs levy – ja läpimurto. Yhtyeen nokkamies A.W. Yrjänä repäisee suojakelmun pois  ja availee ensi kertaa käsissään Auran vinyylipainosta.

- Hyvältä näyttää. Onhan tässä myös, mitä katsella. Kuka voisi rakastua cd-levyyn samalla tavoin esineenä, kysyy Yrjänä.

- Kaikki meidän levyt Aurasta eteenpäin ovat myyneet kultaa. Meillä on uskollinen fanijoukko. Me olemme sisällöntuottajia ja levy-yhtiö hoitaa julkaisemisen. Kyllähän siellä tietysti tänä päivänä lasketaan tarkkaan, että miten julkaista – mutta ei tuntuisi hyvältä, jos musiikkimme päätyisi vain ”pilveen” kuunneltavaksi. Bändi haluaa kouraansa levyn, samoin fanit.

- Me olemme epäajanmukaisia, naurahtaa Yrjänä.

Ja sitten Yrjänä siirtyy legendaarisessa Finnvoxin studiossa takaisin miksauspöydän ääreen. Työn alla on CMX:n 15. levy.

Digibisneksellä voi sössiä loputkin

Levy-yhtiöiden järjestön pomo toivoo, että ala välttyisi 90-luvun kaupan suurelta mokalta. Vinyylistä tuli hylkiö cd:n tulon myötä, vaikka kansalla ei ollut tarpeeksi cd-soittimia.

- Striimaus eli musiikin kuunteleminen suoraan verkosta Spotifyn tapaan kasvaa, mutta sen rinnalla pitää säilyttää perinteinen levykauppa, patistelee apulaisjohtaja Tommi Kyyrä Musiikkituottajat ry:stä. 

- Kyse on vuosia kestävästä muutoksesta Suomessa – enkä usko, että cd tai vinyyli katoavat koskaan. Musiikin ystävälle markkinat ovat tänä päivänä paremmat kuin koskaan. Tarjolla on useita kuunteluformaatteja ja musiikkia joka lähtöön.

Kyyrä kertoo perään, että tänä vuonna suomalainen levybisnes saa ensi kertaa enemmän tuloja digimarkkinoilta kuin fyysisten levyjen myynnistä.

- Taitaa mennä 55 – 45 digin hyväksi, ellei joulukauppa tilannetta muuta. Ruotsissa ja Norjassa lukemat ovat 90 – 10. Mutta meillä on kotimaisen musiikin suosio  niin kovaa, 70 % kokonaismyynnistä, että levyjä löytyy hyllyistä vielä vuosikausia.