Jääkiekkoilija Ville Nieminen, 24, on kulkenut rankkaa polkua. Ne jotka tuntevat Niemisen historian, tunnustavat sen epäröimättä. Nieminen palaa huomenna Suomeen Tampereelle.
Kesäkuun alussa suorassa tv-lähetyksessä näkyi riemastunut suomalainen laitahyökkääjä. NHL:n mestaruus eli Stanley cup oli ratkennut maksimipituisessa finaalisarjassa eli seitsemännessä loppuottelussa Colorado Avalanchen eduksi New Jerseytä vastaan.
Denveriläisseura Avalanchen palkollisia ja tulokaskautensa dollariliigassa pelannutta Niemistä odotti leveä paraati.
Läheskään kaikki eivät tienneet, mitä kaikkea kunkin pelaajan liikutukseen kätkeytyi. Useimmat Coloradon joukkueen pelaajat viilettivät loppusummerin perään villisti pitkin kaukaloa voitonriemua hohkaen. Nieminen taas pysähtyi kesken karkeloiden, kun toinen ottelun tuomareista piti häntä pehmeästi hihasta, halasikin onnitellen ja jututti.
- Ihmettelin ensin, mikä tuomarin tuli. Ne olivat olleet pudotuspeleissä minulle aika tiukkojakin ja heitelleet kommentteja siihen malliin. Nyt tuli erilaista palautetta. Se oli tosi mukava nähdä, Nieminen muisteli yllättävää käännettä.
Erotuomari oli ensin kehunut Niemiselle arvostavansa tämän pelaamista ja onnistumista korkealle.
- Sitten hän sanoi lukeneensa tarinani denveriläisestä lehdestä. Ja että oli itsekin menettänyt isänsä nuorena poikana. Hän kertoi arvostavansa suuresti pitkän tien kulkemistani ja kannusti minua pärjäämään jatkossakin, Nieminen kertaa sananvaihtoa.
Isältä rukiiset eväät omalle kiekkouralle