Näyttelijä ja bisnesmies Ville Haapasalo avasi tänä viikonloppuna ensimmäisen ravintolansa Helsinkiin.
Ville Haapasalon Purpur-ravintolassa juhlittiin avajaisia tänä viikonloppuna. Purpur on Haapasalolle unelmien täyttymys, sillä hän on haaveillut omasta ravintolasta jo 15 vuoden ajan.
– Ravintola sopii hirvittävän hyvin tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni. Jollain tavalla koen tehtäväkseni sen, että tutustutan suomalaisia muihin kulttuureihin, Haapasalo kertoo MTV.fin haastattelussa.
Purpur erottuu Helsingin ravintolatarjonnasta, sillä siellä tarjoillaan georgialaista ruokaa. Haapasalon henkilökohtainen mielipide on se, että Georgian keittiö on yksi maailman parhaista, ellei jopa paras.
– Monessa paikassa ihmiset syövät elääkseen, mutta Georgiassa ihmiset elävät syödäkseen. Georgialainen ruoka on rehellistä, helvetin maukasta, yksinkertaista, hyvistä raaka-aineista tehtyä, terveellistä ja hyvää ruokaa.
Venäjällä kaikki tuntevat Villen
Vaikka Haapasalo onkin haaveillut ravintolasta jo pitkään, monet tuntevat hänet eritoten televisiopersoonana. Haapasalo suuntasi kohti Venäjää heti ravintolan avajaisten jälkeen, koska häntä odotti kalastusohjelman kuvaukset.
– Minun on pakko lähteä, sillä sinne tulee pian talvi. Olisi ollut kivaa olla Purpurissa ensimmäinen viikko, mutta se kalastusohjelma on pakko käydä hoitamassa veke sieltä, ennen kuin järvet jäätyy, Haapasalo naureskelee hyväntuulisena.
Venäjällä Haapasalo on supertähti. Hänon tehnyt entisissä Neuvostoliiton maissa ja eritoten Venäjällä mittavan uran näyttelijänä.
Haapasalo on presidentti Vladimir Putinin valitsema valtiontaiteilija, joka tunnistetaan minne ikinä hän meneekään. Hän kertoo, että venäläisessä fanikulttuurissa kunnioitus on suurta.
– Venäjällä ihmiset teitittelevät minua kadulla, eivätkä tule kovin helposti juttelemaan nykyään. He vähän varovat sitä. Ei haluta häiritä, ainakaan isoissa kaupungeissa.
– Pienissä kaupungeissa minulla on monesti turvamiehet mukana. Ei sen takia, että kokisin elämäni jotenkin uhatuksi, vaan lähinnä sen takia, että he ovat pitämässä järjestystä. Kun yksi ihminen tulee ottamaan selfietä, heitä saattaakin olla yhtäkkiä 200. Sitten se, joka on jonossa viimeisenä, haluaakin olla ensimmäisenä. Kun sählinki alkaa, turvamiehet pistävät porukan jonoon ja kertovat, että Ville ottaa kaikkien kanssa kuvan, tässä vain kestää hetki.
Kotimaassa tilanne on toinen. Suomessa ihmiset tulevat herkemmin iholle.
– Suomessa ihmiset tulevat läpsimään, että terve, mitä äijä. Venäjällä ei missään nimessä tapahdu sellaista. He tulevat pyytämään anteeksi häiritsemistä ja kysyvät pahoitellen, että olisiko yhteiskuva lapsen kanssa mitenkään mahdollinen, Haapasalo kuvailee.
Mutkaton suhde julkisuuteen
Haapasalolla on supertähteydestä huolimatta mutkaton suhde julkisuuteen. Hän kokee, että ihmiset, jotka häntä lähestyvät, ovat omalla tavallaan hänen palkanmaksajiaan. Hän oudoksuu julkisuudesta valittamista.
– Olen ollut Venäjällä mediassa vuodesta 1995 ja ihmiset tunnistavat minut. Se on osa tätä työtä. En minä siitä suurta nautintoa saa, mutta niin kauan kuin ihmiset tunnistavat sinut ja haluavat kanssasi valokuvia, niin kauan sinulla on töitä. Siitä on turha valittaa. Jos et halua olla ihmisten kanssa, älä mene sinne kadulle. Pysy kotona.
– En ole ikinä valittanut enkä tule valittamaan siitä, ettei saisi olla rauhassa. Kotona saa olla rauhassa. Jos julkisuus rasittaa, voi poistua julkisuudesta kahdeksi vuodeksi, eikä kukaan enää muista sinua. Ei se mitenkään ikuista ole. Pitää muistaa, että ne, jotka tulevat juttelemaan, ovat palkanmaksajia. Harva muutenkaan pystyy vittuilemaan työnantajalleen, parempi on olla hyvissä väleissä.
Haapasalo on esiintynyt urallaan yli 75 elokuvassa. Hän on yhä haluttu näyttelijä entisissä neuvostomaissa, sillä hänellä on tälläkin hetkellä 4-5 elokuvaa jäissä Venäjällä.
– Nykyään minulle lähetetään käsikirjoituksia lähinnä Venäjältä ja entisistä neuvostomaista. Agenttini lukevat niitä, eivätkä lähetä kaikkia edes minulle. Suomessa minulla on pari käsikirjoitusta, mitkä kiinnostavat, hän paljastaa.
Nykyään Haapasalo haaveilee enää hyvistä rooleista.
– Enää en jaksa tehdä elokuvia sen takia, että saisi tehdä elokuvia. Elokuvan täytyy olla sellainen, että innostun siitä. Olen onnellinen, että olen saanut olla erilaisissa elokuvissa mukana, niin isoissa kuin pienissäkin tuotannoissa.
– Nyt minulla on siitä kiva tilanne, että töitä ei tarvitse tehdä töiden vuoksi. Niitä riittää muutenkin. Ei ole pakko lähteä mukaan mihinkään.