Viimeisiä opiskelija-asuntoja viedään – asumistuen muutos ohjasi opiskelijat kalliimpiin yksiöihin, mutta uusi opiskelija sellaisen harvoin saa: "Yksiöt ovat kiven alla"

Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa kertoo, että myös yksityisillä asuntomarkkinoilla kilpailu on tällä hetkellä kovaa.

– Syyskuussa on joka vuosi iso piikki, kun opiskelijat lähtevät liikkeelle.

Hakijoita yli tarjonnan

Opiskelija-asuntosäätiöiden kautta haetaan asuntoja jonottamalla. Opiskelija tekee ensin hakemuksen asuntoihin, joihin hän olisi valmis muuttamaan. Kun näistä kohteista joku vapautuu, sitä tarjotaan opiskelijalle.

Suosituimpia asuntoja ovat yksiöt. Niiden vapautumista voi joutua jonottamaan puolesta vuodesta vuoteen. Myös pariskunnille suunnatut kaksiot ovat suosittuja.

Opiskelupaikan kesä- tai heinäkuussa saaneelle asunnon saaminen opiskelija-asuntosäätiön kautta on siis hankalaa.

Heinäkuun lopulla syksyn asunnot on lähes joka kaupungissa jaettu. Vielä muutamia peruutuspaikkoja voi tulla. Myös vaihtoon lähtevät opiskelijat joskus vapauttavat asuntoja tai alivuokraavat niitä heinäkuun viimeisinä päivinä.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) asunnoista ja soluasunnoista vapautui syksyksi 1 500–2 000, kertoo toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Hakemuksia Hoasille oli heinäkuun lopulla tullut yli 11 000. Määrät ovat kesälle tavanomaisia.

– Merkittävästi paremmat mahdollisuudet on saada soluasunto kuin yksiö. Yksiöt ovat kyllä Helsingissä kiven alla, Tarhio sanoo.

Hoasilla on lähes 14 000 asuntoa ja soluasuntoa. Tarhion mukaan tilanteen pitäisi helpottua seuraavan viiden vuoden aikana, sillä Helsingissä rakennetaan ja peruskorjataan uusia opiskelija-asuntoja.

Peruutuspaikkoja voi vielä tulla

Turussa on jäljellä enää hajanaisia soluja syksyksi. Ylioppilaskyläsäätiön (Tys) toimitusjohtaja Risto Siilos kertoo, etttä Tysillä on noin 5 000 asuntoa, joista noin 1 000 vapautui uusille opiskelijoille.

Suosituimpia ovat uudet yksiöt yliopiston liepeillä.

Tampereen opiskelija-asuntosäätiölläkin oli heinäkuun lopulla verkkosivujen tiedon mukaan jäljellä enää muutamia soluasuntoja.

Myös Jyväskylässä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (Koas) 1 000 vapautunutta asuntopaikkaa on jaettu. Toimitusjohtaja Matti Tanskanen uskoo, että peruutuspaikkoja voi vielä tulla kymmenittäin.

Tanskasen mukaan tänä syksynä kimppakämpät ovat olleet suositumpia kuin aiemmin, sillä Koas pintaremontoi ja kalusti ne kesän aikana.

– Ja jos ympäristönäkökulmasta miettii, yhteisöllinen asuminen vähentää omaa hiilijalanjälkeä. Opiskelijat ovat juuri sen suhteen tiedostavia, Tanskanen sanoo.

Koasilla on tällä hetkellä 4 000 asuntopaikkaa. Asuntotilanne parantuu marraskuun lopulla, kun uusi 160 yksiön ja kaksion kerrostalo valmistuu kaupungin keskustaan.

Seinäjoella ja Oulussa ei edes soluja jäljellä

Seinäjoella noin 50 ihmistä jonottaa vielä syksyksi asuntoa.

– Tänä syksynä asuntopaikkoja on 80 vähemmän, sillä yhtä taloa peruskorjataan, sanoo Sevas Kotien hallinto- ja asiakaspalvelupäällikkö Asko Heikkilä.

Asuntopaikkoja on yhteensä 820. Niistä kolmasosa vapautui syksyksi. Myös Seinäjoella on havahduttu siihen, että yksiöt menevät paremman kaupaksi kuin solut. Siksi Sevas muuttaakin yhden kohteensa kaikki solukaksiot yksiöiksi.

Kaikkia soluasuntoja ei kuitenkaan olla muuttamassa, sillä vaihto-opiskelijat ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suosivat kalustettuja yhteisasuntoja. Heitä tulee Seinäjoelle tänä syksynä jopa 160.

Oulussa ei ole jäljellä edes soluja. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (Psoas) toimitusjohtaja Juha Aitamurto kertoo, että Psoasin 5 500 asuntopaikasta vapautui uusille opiskelijoille vain 150.

– Asunnoistamme soluja on noin puolet, ja kyllä nekin ovat menneet kaupaksi, Aitamurto sanoo.

Aitomurron mukaan opiskelijat pitävät asuntonsa kesänkin yli, etenkin nyt kun opiskelijat saavat kesälläkin asumistukea.

Kalliimpia yksiöitä hyvällä sijainnilla

Opiskelijat haluavat asunnon, joka on laadukas ja hyvällä sijainnilla. Asunto saa olla mieluummin kallis kuin halpa.

Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen on myös Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n hallituksen puheenjohtaja. Hänen mukaansa asumistuen muutos on ohjannut opiskelijoiden kysyntää kalliimpiin asuntoihin ja erityisesti yksiöihin.

Vanhan opintotuen asumislisä poistui elokuussa 2017, ja opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen seurauksena yksin asuvien tuki suureni.

Tysin Siiloksen mukaan muutos näkyy siinä, että edullisimmat asunnot eivät enää houkuttele opiskelijoita.

– Opiskelijan kannattaa vuokrata nykyään hieman kalliimpi asunto, sillä itse maksettava osuus on tuen jälkeen lähes sama kuin pienemmässä asunnossa, hän sanoo.

Opiskelijoiden kriteerilistalla korkealle sijalle nousee myös asunnon sijainti. Sekä Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä että Seinäjoella suosituimpia ovat asunnot lähellä opiskelupaikkaa sekä kaupungin keskustaa.

Muitakin vaatimuksia on.

– Opiskelijat haluavat yhä materiaaliltaan laadukkaampia asuntoja, Tysin Siilos sanoo.

Samaa kertoo Psoasin Aitamurto.

– Opiskelijat eivät halua muovimattoja vaan mieluummin laminaattia, vinyylilankkua tai muuta vastaavaa materiaalia, hän sanoo.

Aitamurron mukaan asunnoista on tämän takia alettu vaihtaa pikkuhiljaa pois vanhoja muovimattoja. Myös Jyväskylässä on tehty pintaremontteja samasta syystä..

Helsingissä jopa 40 voi kilpailla samasta yksiöstä

Yksityisillä markkinoilla opiskelijoiden toiveissa korostuvat samat asiat. Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajista kertoo, että opiskelijat ovat yhä sijaintitietoisempia. Keskustaan ja yliopistolle pitää olla hyvät yhteydet. Tämä johtaa siihen, että tiettyihin asuntoihin on kova kysyntä, ja tiettyihin ei.

Kaiken kaikkiaan Viljamaa arvioi asuntotilannetta hyväksi ja tungosta edellisiä vuosia pienemmäksi. Tilannetta on helpottanut se, että asuntoja rakennetaan aiempaa enemmän.

– Vuokranvälityssivustoilla on enemmän asuntoja tarjolla. Tämä koskee erityisesti suurimpia kaupunkeja, mutta myös maakuntakeskuksia, Viljamaa sanoo.

Eniten ruuhkaa yksityisellä puolella on edeltävien vuosien mukaisesti Helsingissä. Viljamaan arvion mukaan tilannetta on helpottanut Helsingin seudun liikenteen (HSL) uudistus ja Länsimetron jatke.

Jos mielii saada asunnon syksyksi, joutuu todennäköisesti joustamaan sijainnista tai hintatasosta. Ratikkalinjojen varrella sijaitsevien yksiöiden näytöissä voi olla kymmeniä muita.

– Joskus olen kuullut, että katsojia oli jopa 40, Viljamaa mainitsee.