Koti tuo yksineläjälle onnea. Seppo Arkivuo nauttii rauhastaan arkena, mutta viikonloppuisin iskee seuran kaipuu.
Lauantai 8.10. on nimetty valtakunnalliseksi kodin päiväksi, jota vietetään tänä vuonna toista kertaa. Perjantain jälkeen moni rauhoittuu viettämään aikaa kotonaan. Toisilla seurana on perhettä ja ystäviä, toisilla ei.
Viitasaarelainen Seppo Arkivuo, 55, kuuluu jälkimmäiseen kastiin. Arkena sosiaalisuutta on helppo ammentaa työ- ja opiskelupiireistä, päivän päätteeksi järven rantaan vievälle kotitielle on helpottavaa kääntyä. Perillä odottavat kauniit luonnonmaisemat, rauha ja Hilla-koira, jonka kanssa on mukava puuhastella pihalla.
Vasta vapaiden koittaessa syrjäseudulla elävän miehen mieleen hiipii tunne erityksissä olemisesta.
– Viikonloppuisin iskee yksinäisyys. Välillä on vaikea olla yksin kotona, Seppo kertoo.
Usein Seppo nousee auton rattiin ja ajaa ihmisten ilmoille. Kahville, asioille tai muuten vain paikkoja katselemaan.
Lue myös: 32-vuotias Anniina on asunut yksin 15 vuotta – "Voi olla monta päivää, että en näe ketään"
Elämä ei palautunut koronan jälkeen
Asuntosäätiön kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten merkittävimpiä onnellisuuden lähteitä ovat tärkeysjärjestyksessä terveys, koti ja kumppani. Enemmistö vastaajista kertoi viihtyvänsä parhaiten omissa oloissaan tai perheen kanssa, mutta yhteisöllisyys lisäsi onnellisuutta.
