Sokeritaudin kanssa vuosikaudet taistellut viihdeikoni kertoi MTV3.fi:lle saaneensa sokeriarvot normaaliksi.
Vesa-Matti Loirin elämässä puhaltavat nyt uudet tuulet. Loiri on totutellut taas elämään nuorison kanssa, kun kaksi nuorimmaista poikaa Sampo ja Ukko ovat muuttaneet isänsä luo asumaan. Perhekuvioiden lisäksi myös Loirin terveydessä on tapahtunut mukavia ja yllättäviäkin muutoksia.
– Minulla on sokeriarvot kerta kaikkiaan kohdallaan, pääsen ilmeisesti insuliinista eroon kokonaan. Olen voittanut sokeritaudin, mikä on aika kova juttu, Loiri kertoo ylpeänä.
Kymmeniä kiloja muutamassa vuodessa laihtunut taiteilija kertoo olleensa yllättynyt, kun lääkäri kertoi terveydentilassa tapahtuneen mullistava hyppy parempaan suuntaan.
– On harvinaista, että pääsee insuliinista eroon. Ihmeellistä, että tällaisia kummallisuuksia voi tapahtua.
Loiri sairastui sokeritautiin keski-iässä. Sairaus diagnosoitiin sen jälkeen, kun hän hakeutui hoitoon jalassa olleen haavan vuoksi.
– Kun kuulin aikoinani sairastavani diabetesta, ajattelin, että no niin, meneehän se siinä muiden hommien ohessa. Mutta ei se ollutkaan niin. Vaikutukset olivat aika helvetilliset. Suomessahan on yli 200 000 ihmistä, jotka eivät tiedä sairastavansa tätä tautia. Kauanko se minulla oli ollut päällä, varmasti pari kolme vuotta. En vain tiennyt sitä. Kun sitä ajoissa alkaa hoitaa, on parempi mahdollisuus selvitä siitä vähemmin vaurioin, Loiri muistuttaa.
Salakavala tauti on jättänyt Loirin jalkoihin omat jälkensä. Vaikka kunto on mennyt kohisten eteenpäin, eivät jalat ole vielä entisenlaisensa.
– Kun jalat saisi vielä takaisin. Minulla on alaraajoissa nilkoista alaspäin tunto periaatteessa pois. Tasapaino on hyvin huono, Loiri tunnustaa.
Kun sairaus oli kaikkein pahimmillaan muutama vuosi sitten, jäyti se myös Loirin henkistä hyvinvointia.
– Ei ollut minkäänlaista halua, ei jaksanut tehdä enää mitään. Minä vain olin. Itsemurha on minulle täysin kielletty asia, olen tehnyt sellaisen lupauksen aikoja sitten. Mutta sen elämänhalun voi menettää, ja kyllä se oli minulla periaatteessa pienissä enää.