Viihdetaiteilija, näyttelijä-muusikko Vesa-Matti Loiri on kuollut. Asian STT:lle vahvisti Loirin asiainhoitaja.
77-vuotias Loiri kuoli keskiviikkona helsinkiläisessä sairaalassa. Hän kuoli syöpään, josta hän oli saanut diagnoosin alkuvuodesta.
Vesa-Matti Loiri oli ainutlaatuinen taiteilija suomalaisen kulttuurin historiassa. Loiri kykeni liikkumaan luontevasti viihteen ja taiteen rajapinnan molemmin puolin menettämättä uskottavuuttaan. Se on harvinaista maassa, jossa taiteilijat ovat joko vakavasti otettavia taiteentekijöitä tai sielunsa hömpälle myyneitä hahmoja.
Loiri uskoi, että koomikko kykenee saamaan draamaroolistakin irti enemmän tasoja.
– Jos ei näe traagisesta tai pahasta roolihenkilöstä muuta kuin kirjoitetun tarinan, tulkinta jää pintapuoliseksi. Luulen, että koomikoilla on etu tässä, Loiri luonnehti Toopelivisio-kirjassa vuonna 2006.
Loirin filmiura alkoi lahjakkaana teinitähtenä 16-vuotiaana 1960-luvun alussa Mikko Niskasen sota-aikadraamassa Pojat. Tämän jälkeen hän hakeutui teatterikouluun ja pääsi Kalle Holmbergin ohjaamaan musiikkinäytelmään Lapualaisooppera.
Holmberg muisteli aikanaan näyttelijän vahvaa karismaa ja ainutlaatuista ääntä, joka oli samaan aikaan käheä ja kirkas.
Kuuluisaksi Loiri havaitsi tulleensa "yhdessä yössä" 1960-luvun lopulla, kun hän voitti kaatuilun epävirallisen SM-kisan suositussa televisio-ohjelmassa Jatkoaika.
Pertti "Spede" Pasasen varhaisia komedioita ihastellut Loiri rekrytoitiin mukaan Spede-leffaan Noin 7 veljestä vuonna 1968. Esiintyjävirtuoosi kasvatti pientä rooliaan alati hauskemmaksi, sai siten elokuvassa aiottua enemmän tilaa ja kiinnitettiin Spede-tiimin vakiojäseneksi.
Lue myös: Koko kansan Vesku on poissa – Vesa-Matti Loiri oli kotimaisen viihteen kansallisaarre, jonka suosiolla oli myös synkät varjopuolensa
Uuno on numero yksi
1970-luvulla kansa rakastui Loirin ja Pasasen yhteiseen "lehtolapseen", Uuno Turhapuro -komediahahmoon. Reikäpaitaisen sänkinaaman ilmiömäisiä selittelytaitoja ihasteltiin aluksi television Spede Show'ssa ja vuodesta 1973 alkaen valkokankaalta. Leffojen tunnuslaulussa ironisesti mainitun lyksin (luksuksen) ympäröimän turpahuurun suosio synnytti Suomen pisimmän elokuvasarjan, jota tehtiin neljän eri vuosikymmenen aikana.
Turhapuroa on Kansallisbiografiassa luonnehdittu utopistiseksi kuvaksi suomalaisesta miehestä, joka huolettoman tuhattaiturin logiikalla luovii läpi byrokraattisen yhteiskunnan ja perhe-elämän vaatimusten. Elokuvatutkija mukaan Loirin julkisuuskuva rakentui kuitenkin niin erilaisista ja ristiriitaisista piirteistä, ettei Uunon hahmo päässyt sitä täysin hallitsemaan.