Vain pieni osa venäläisistä pitää 20 vuotta sitten tapahtuneen Neuvostoliiton vallankaappauksen kukistumista demokratian voittona.
Venäläisen tutkimuslaitos Levada Centerin julkaiseman mielipidemittauksen mukaan niin uskoo vain kymmenen prosenttia venäläisistä.
Elokuun 19. päivänä 1991 alkanut Neuvostoliiton vanhoillisten kommunistien organisoima vallankaappaus kesti vain kolme päivää. Se kukistui kansanjoukkojen siviilirohkeudella ja armeijan tuen puutteeseen. Vallankaappauksen kukistumisesta alkoi Neuvostoliiton hajoamisen lähtölaskenta.
Tällä viikolla julkaistun mielipidemittauksen mukaan 39 prosenttia venäläisistä uskoo, että vallankaappausepisodi oli traaginen tapahtuma, jonka seuraukset maalle ja sen kansalaisille olivat vakavat.
Lähes puolet - 49 prosenttia - on sitä mieltä, että kahden viime vuosikymmenen aikana on kuljettu väärään suuntaan.
Monet venäläiset jakavat pääministeri Vladimir Putinin mielipiteen, jonka mukaan Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun "suurin geopoliittinen katastrofi".
Elokuun tapahtumissa vuonna 1991 Moskovassa kuoli kolme demokratia-aktivistia, joiden nimet ovat painuneet unohduksiin.
Myös kaappauksessa syrjäytetty, uudistuspolitiikkaa harjoittanut Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatsov on nykypäivän Venäjällä lähes kuriositeetin asemassa.