Venäjän maanjäristys on kuudenneksi voimakkain mittaushistoriassa

Tsunamiaallot iskevät rantaan Venäjällä.
Tsunamin tuhoja Kamtshatkan niemimaalla.AFP / Lehtikuva
Julkaistu 30.07.2025 11:04
Toimittajan kuva

Anni Tuominen

anni.tuominen@mtv.fi

Venäjän Kaukoidässä Kamtshatkan niemimaan edustalla on ollut voimakas maanjäristys. Maanjäristys on kuudenneksi voimakkain mittaushistoriassa.

Venäjän Kamtshatkan niemimaan edustalla ollut maanjäristys on kuudenneksi voimakkain maanjäristys mittaushistoriassa, kertoo Seismologian Instuutin johtaja Suvi Heinonen.

Järistyksen voimakkuudeksi on mitattu 8,8. Se luokitellaan Seismologian Instuutin asteikolla erittäin voimakkaaksi maanjäristykseksi.

Järistys jakaa kuudennen sijan Chilessä vuonna 2010 järisseen järistyksen kanssa. Kummankin järistyksen voimakkuus on 8,8.

Maailman voimakkain maanjäristys on tapahtunut myöskin Chilessä, ja sen voimakkuus on 9,5.

Kamtshatkan niemimaan edustalla tapahtuneesta maanjäristyksestä ei ole toistaiseksi raportoitu kuolonuhreja.

Venäläismedia Tassin mukaan ihmisiä loukkaantui Venäjän Kaukoidässä maanjäristyksen seurauksen.

Kartta näyttää tsunamin vaikutusalueen Tyyntä valtamerta ympäröivillä rannikoilla.Laaja tsunamivaroitus on annettu Tyynellemerelle.AFP / Lehtikuva

Aaltoja voi tulla vielä kauankin

Heinosen mukaan maanjäristyksen seurauksia tarkastellaan vasta myöhemmin. 

Maanjäristys synnytti Tyynellemerelle tsunamin, ja aaltojen odotetaan edelleen iskevän Tyynenmeren rannikkovaltioihin.

Aaltoja voi tulla vielä useita, eivätkä ne seuraa toisiaan, vaan aaltojen välillä voi olla useita tuntejakin aikaa.

Tsunami eroaa tavallisista tuulen synnyttämistä aalloista siten, että se saattaa meren vesimassan liikkeelle koko syvyydeltään, kun taas tuuliaaltojen vaikutus rajoittuu vain ylimpään pintakerrokseen

Heinosen mukaan tsunami voi liikkua avomerellä jopa 500–900 kilometriä tunnissa nopeudella.

Voimakasta maanjäristystä seuraa usein pienempi maanjäristys, joka tapahtuu samalla alueella.

Heinosen mukaan jälkijäristyksiä voi esiintyä vielä viikkojenkin jälkeen pääjäristyksestä. Jälkijäristykset ovat kuitenkin usein voimakkuudeltaan pienempiä, eivätkä ne aiheuta tuhoa samalla tavalla.

Heinosen mukaan maanjäristyksiä ja niistä seuraavia tsunameja seurataan nykyään tarkasti ja hälytysjärjestelmät tsunamien varalta ovat kehittyneet.

Tietyn koon ylittävä maanjäristys laukaisee hälytyksen seismisten asemien verkossa. Hälyttimen laukaisin on asetettu siten, että keskimäärin magnitudia 6,5 suuremmat maanjäristykset Tyynenmeren alueella aiheuttavat hälytyksen.

Tuoreimmat aiheesta

Maanjäristykset