Sodan puhjettua moni venäläinen haki Viron kansalaisuutta, mutta Venäjä jarruttaa hakemusten etenemistä. Pelkkä kansalaisuus ei saa ketään suhtautumaan myötämielisesti valtioon, sisäministeri Lauri Läänemets muistuttaa.
Virossa pysyvästi asuvista henkilöistä noin kymmenesosa on joko Venäjän kansalaisia tai kokonaan kansalaisuudettomia. Viron sisäministeri Lauri Läänemets arvioi STT:lle, että selvä enemmistö eli noin 60 prosenttia heistä on tyytyväisiä elämäänsä ja suhtautuu myönteisesti Viron valtioon ja yhteiskuntaan.
Venäjä-myönteisiä on joukossa korkeintaan viidesosa ja loppuosa suhtautuu kansalaisuusasiaan välinpitämättömästi, Läänemets arvioi.
Viron kansalaisuudettomat ovat taustaltaan pääosin venäläisiä. Koko Viron venäläisvähemmistön osuus maan asukkaista on selvästi yli viidesosa, vajaat 307 000 henkilöä 1,4 miljoonasta asukkaasta, jos tarkastellaan pelkästään kansallisuutta.
Vertailun vuoksi Suomessa äidinkieleltään venäläisiä asuu selvästi alla satatuhatta ja Venäjän kansalaisia reilut 33 000.
Kansalaisuudettomien joukko katoamassa
Kansalaisuusasia nousi Virossa hiljattain esille, kun pääministeri Kaja Kallas vahvisti hallituksen harkitsevan Läänemetsin jo viime vuoden puolella esittämää ajatusta, että Virossa pysyvästi asuvat Venäjän kansalaisuutta hakevat henkilöt voitaisiin karkottaa maasta. Perusteluna oli se, että hakemalla kansalaisuutta henkilö osoittaa myös valmiuttaan osallistua Venäjän hyökkäyssotaan.
– Tällaisen viestin lähetimme, mutta emme ole havainneet, että tämä olisi mikään ongelma, Läänemets myönsi tammikuun jälkipuoliskolla tehdyssä haastattelussa.
Kiinnostus Venäjän kansalaisuuden hakemiseen vaikuttaa nimittäin olevan Virossa lähinnä olematonta. Mahdollisten hakijoiden voisi kuvitella tulevan pääosin venäläistaustaisesta kansalaisuudettomien ryhmästä.
Näitä niin kutsutun harmaan passin tai muukalaispassin haltijoita on Virossa vajaat 65 000. Läänemetsin mukaan kyseinen joukko on varsin vanhaa väkeä, joita ei kiinnosta sen paremmin Venäjän kuin Vironkaan kansalaisuuden hakeminen. Eihän Venäjän kansalainen edes pääsisi matkustamaan muualla Euroopassa, toisin kuin harmaan passin haltija.
Viron erikoisuus, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntynyt suuri kansalaisuudettomien joukko, onkin supistunut vuosien varrella. Esimerkiksi vuonna 2000 heitä oli vielä yli 170 000.
– Tämä joukko pienenee pienenemistään ihan luonnollisista syistä, Läänemets sanoo.
Venäjän viimeaikaiset yritykset houkutella Viron venäläisväestöä Venäjän kansalaisiksi eivät ole onnistuneet, päinvastoin.
– Pian täysimittaisen sodan puhkeamisen jälkeen Ukrainassa Viron kansalaisuutta hakevien määrä nousi kolminkertaiseksi, Läänemets kertoo.
Hänen mukaansa nämä hakijat olivat nimenomaan Venäjän kansalaisia, eivät kansalaisuudettomia. Prosessi kansalaisuuden vaihtamiseksi ei kuitenkaan etene.
Viron sisäministeriön kanssa samalla Pikk-kadulla Tallinnan Vanhassakaupungissa sijaitsevaan Venäjän suurlähetystöön kansalaisuudesta luopumista koskevat anomukset ovat jumittuneet – ilmeisen tahallisesti – paperisotaan.
– Lähetystö on selittänyt, että aiempien diplomaattikarkotusten vuoksi heillä ei ole tarpeeksi henkilökuntaa hakemusten käsittelyyn, Läänemets kertoo.
Toisin kuin Suomessa, kaksoiskansalaisuus ei ole Virossa mahdollinen.
Sosiaalinen asema sanelee sympatioita
Läänemetsin mukaan on yleinen väärinkäsitys, sekä ulkomailla että myös Virossa, että Viron kansalaisuus itsessään merkitsisi myönteistä suhtautumista myös virolaiseen yhteiskuntaan. Sisäministerin mukaan määrittävämpi tekijä on henkilön oma yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne.
– Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat saaneet Viron kansalaisuuden läpäistyään kielikokeet ja niin edelleen, mutta eivät ole kuitenkaan löytäneet työtä, Läänemets muistuttaa.
Hänen mukaansa kaikista Viron kansalaisuusryhmistä löytyy myös Venäjä-mielisiä ihmisiä.
– Mutta on tietysti ihmisiä, jotka kansallisen taustansa takia toimivat enemmän venäläisessä infoympäristössä, ja tuntevat itsensä siten enemmän venäläisiksi, Läänemets myöntää.
Sisäministerin mukaan sisäisen turvallisuuden valvontaa tehostettiin Virossa Venäjän hyökkäyssodan alettua, ja viranomaisilla on tilanteesta hyvä kuva. Venäjä-mielisten fyysinen verkosto maassa on heikentynyt muun muassa sen ansioista, ettei Venäjän kansalaisille enää myönnetä uusia oleskelulupia Viroon.
Myös ukrainalaisten taustat tutkitaan
Ihmisten taustoja tarkastetaan myös tarkemmin, ja tämä on koskenut myös Viroon Ukrainasta tulleita sotapakolaisia.
– Monet heistä ovat tulleet Itä-Ukrainasta. Meidän on oltava erityisen huolellisia, koska meidän pitää tietää, keitä nämä henkilöt todella ovat, Läänemets sanoo.
Viron sosiaalidemokraattista puoluetta johtava Läänemets sanoo, että vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta virolaisten tuki Ukrainan auttamiselle on Virossa edelleen vahva.
– Hallituksen lisäksi koko yhteiskunta ymmärtää, että sodan lopputulos Ukrainassa määrittelee myös meidän alueemme turvallisuuden pitkällä aikavälillä, ministeri sanoo.
Läänemetsin mukaan hänen puolueensa roolina kahden liberaalipuolueen kumppanina hallituksessa on pitää esillä virolaisten hyvinvoinnista huolehtimista siten, että heidän halunsa auttaa Ukrainaa säilyisi myös jatkossa.