Venäjä pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa Afrikassa. Kehitys on ollut vahvaa viimeisen viiden vuoden aikana, erityisesti maan aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.
Venäjä odottaakin Afrikan maiden pysyvän liittolaisina tai ainakin neutraaleina kansainvälisinä elimissä, kuten YK:ssa. Asiasta kertoo BBC.
Libyasta Maliin, Sudaniin, Keski-Afrikan tasavaltaan ja Mosambikiin, Venäjä on sekaantunut tiiviimmin – usein sotilaallisesti – Afrikan valtioihin tukemalla kapinallisia ja jihadistitaistelijoita.
Kenia on ilmaissut vastustavansa Venäjän toimia Ukrainassa. Etelä-Afrikka, joka kuuluu BRICS-maihin, on vedonnut Venäjää vetämään joukkonsa Ukrainasta. Kannat eivät ole saaneet tukea mantereen muilta mailta.
Poliittista vaikuttamista
Keski-Afrikan tasavallan presidentin Faustin-Archange Touadéran on kerrottu tukevan Venäjän päätöstä tunnustaa Ukrainan Donetskin ja Luhansin alueet itsenäiksi valtioiksi.
Senegalin presidentti Macky Sall esitti Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen jälkeen julkisen vetoomuksen, jossa hän pyysi länsimaita höllentämään talouspakotteita Venäjää kohtaan.
Venäjän ulkoministeri kiersi heinäkuun lopulla useita Afrikan valtioita kuten Ugandaa, Etiopiaa ja Kongoa vakuuttaen, ettei Venäjä ole osallinen maailmanlaajuiseen ruoka- ja energiakriisiin.
Myös Malin pääministeri Choguel Maiga vahvisti, että maa on sopinut sotilaallisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa. Hän kuitenkin kielsi venäläisen yksityisen palkka-armeijan, ryhmä Wagnerin olevan osallinen.
Ryhmä Wagner on yksityinen venäläinen palkka-armeija, jolla uskotaan kuitenkin olevan tiiviit suhteet Venäjän valtioon. Se ajaa Venäjän oligarkkien ja hallituksen asioita maissa, joissa on oligarkkien omistamaa liiketoimintaa.
– Pakotteiden vuoksi, Venäjän on ollut pakko miettiä uudelleen markkinoidensa vientikohteita, toteaa Irina Abamova, Afrikan Instituutin johtaja Venäjän kansallisesta tiedeakatemiasta.
Venäjä ei kuitenkaan ollut ainoastaan markkinoiden perässä, vaan myös maailmanlaajuisen vaikutusvallan.
