Varovaisuutta juhannuksena – tutkija paljastaa vaarallisen savun värin: "Sitä pidetään virheellisesti kodikkaana ja luonnollisena"

6:38
Maaliskuun uutisaamu: Puun pienpoltto on luultuakin vaarallisempaa

Puun polttoon liittyviä terveyshaittoja saatetaan yhä vähätellä tai niitä ei vieläkään tunneta. Savun väri kertoo monesti sen, milloin savu on vaarallista.

Haittavaikutusten ymmärtämistä voi vaikeuttaa se, että niitä tulee usein vasta vuosia kestävän altistumisen seurauksena, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Taina Siponen

Toisin on niillä, jotka saavat jo lyhytaikaisesta altistumisesta oireita. Puun poltosta syntyy pienhiukkasia, jotka tunkeutuvat hengitettäessä syvälle keuhkoihin ja voivat päästä sitä kautta jopa verenkiertoon.

Siposen mukaan pienhiukkasten terveyshaitoista on puhuttu niin pitkään, että tietoisuus on lisääntymässä. Silti moni mieltää esimerkiksi liikenteen pakokaasut, passiivisen tupakoinnin, katupölyn ja teollisuuden ilmansaasteet terveydelle haitallisemmiksi.

– Puun polton savua pidetään kodikkaana ja luonnollisena. Tietoisuuden lisäämiseksi on siis tehtävänä vielä paljon työtä.

Ärsytysoireita ja hengityselinoireita

Suomessa lähes puolet kaikista pienhiukkaspäästöistä syntyy puun polttamisesta. Muun muassa liikenteen pakokaasujen ja teollisuuden tuottamien ilmansaasteiden päästöjä on saatu vähennettyä tehokkaasti lainsäädännöllä.

Puun pienpolton päästöjä sen sijaan ei ole tähän asti säädelty, Siponen kertoo.

Siposen mukaan yleisimpiä hiukkasten aiheuttamia haittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä.

Pientalojen runsaasta puulämmityksestä syntyvät korkeat vuorokausipitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia oireita etenkin sydän- ja hengityssairaille.

Hiukkasille ei ole Siposen mukaan esimerkiksi pystytty määrittämään pitoisuutta, jonka alapuolella terveyshaittoja ei esiintyisi, joten myös matalien pitoisuuksien on todettu olevan yhteydessä haittoihin.

Puun polttoa ei olla lopettamassa

Nykyään lähes kaikkiin pientaloihin rakennetaan takka, puukiuas tai molemmat, kertoo Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala.

– Puun polttoa ei siis olla lopettamassa, mutta polton päästöihin on mahdollista vaikuttaa, Kujala kertoo.

Kujalan mukaan olisi hyvä polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta. Roskia ei saisi koskaan polttaa tulisijassa. Riittävästä korvausilman saannista pitäisi huolehtia koko polttoprosessin ajan, sillä kitupolttaminen tuottaa enemmän päästöjä.

Piipusta ei pitäisi tulla tummaa savua

Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Mikko Savolahden mukaan tulisijojen ja kiukaiden päästöt vaihtelevat todella paljon. Avotakan tai vanhan puukiukaan hiukkaspäästöt voivat olla yli kymmenkertaiset hyvin toimivaan, varaavaan takkaan verrattuna.

 Pääsääntöisesti uudet laitteet ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhat, mutta uusissakin on eroja. Toisaalta päästöt voivat moninkertaistua tehokkaallakin laitteella, jos sitä käyttää huonosti.

– Tulisijan toiminnasta voi saada käsityksen, kun käy ulkona katsomassa piipusta tulevaa savua. Paksu, tumma savupatsas kertoo huonosta palamisesta, jossa muodostuu paljon hiukkasia. Kun tulisija toimii optimaalisesti, piipusta ei pitäisi juuri tulla näkyvää savua.

Tulisijojen, piippujen ja hormien kunnosta tulisi huolehtia muun muassa säännöllisellä nuohouksella. Sähkökiukaan käyttöä tulisi suosia etenkin tiiviisti asutulla alueella.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja