Puun polttoon liittyviä terveyshaittoja saatetaan yhä vähätellä tai niitä ei vieläkään tunneta. Savun väri kertoo monesti sen, milloin savu on vaarallista.
Haittavaikutusten ymmärtämistä voi vaikeuttaa se, että niitä tulee usein vasta vuosia kestävän altistumisen seurauksena, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Taina Siponen.
Toisin on niillä, jotka saavat jo lyhytaikaisesta altistumisesta oireita. Puun poltosta syntyy pienhiukkasia, jotka tunkeutuvat hengitettäessä syvälle keuhkoihin ja voivat päästä sitä kautta jopa verenkiertoon.
Siposen mukaan pienhiukkasten terveyshaitoista on puhuttu niin pitkään, että tietoisuus on lisääntymässä. Silti moni mieltää esimerkiksi liikenteen pakokaasut, passiivisen tupakoinnin, katupölyn ja teollisuuden ilmansaasteet terveydelle haitallisemmiksi.
– Puun polton savua pidetään kodikkaana ja luonnollisena. Tietoisuuden lisäämiseksi on siis tehtävänä vielä paljon työtä.
Ärsytysoireita ja hengityselinoireita
Suomessa lähes puolet kaikista pienhiukkaspäästöistä syntyy puun polttamisesta. Muun muassa liikenteen pakokaasujen ja teollisuuden tuottamien ilmansaasteiden päästöjä on saatu vähennettyä tehokkaasti lainsäädännöllä.
Puun pienpolton päästöjä sen sijaan ei ole tähän asti säädelty, Siponen kertoo.
Siposen mukaan yleisimpiä hiukkasten aiheuttamia haittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä.
Pientalojen runsaasta puulämmityksestä syntyvät korkeat vuorokausipitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia oireita etenkin sydän- ja hengityssairaille.