Entinen pääministeri Matti Vanhanen arvostelee tuoreessa kirjassa presidentti Tarja Halosen ja eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen toimintaa vuoden 2004 tsunamin hoidossa.
Vanhanen toivoi, että puhemies Lipponen ja erityisesti presidentti Halonen olisivat henkisesti kantaneet oman osansa.
– Presidentti odotti aika monta päivää ennen kuin tuli ulos. Kirkon kanssa yhteistyö sen sijaan sujui hyvin, ja opin arvostamaan tätä yhteistyötä. Heillä on on kyky käsitellä kansallista surua. Valtio ei tässä yksin onnistunut.
Vanhanen muistelee joulukuun 2004 tsunamia ja suomalaisia koskettaneen kriisin hoitoa Eveliina Talvitien kirjassa "MATTI VANHANEN Mies joka halusi olla asia".
Suomalaisia menehtyi tsunamissa 179.
Vanhasen mukaan pääministerillä on operatiivisessa johtamisessa aivan kylliksi töitä. Pääministeri ihmettelee kirjassa, "miksi pääministerin pitää olla lisäksi kansakunnan isä ja äiti yhtä aikaa, kun protokollassa on kaksi korkeampaa (presidentti ja puhemies) ja asemansa puolesta paremmin koko kansaa edustavaa henkilöä".
Myös vuoden 2007 Jokelan koulusurmassa pääministeriä häiritsi sama asia kuin tsunamikriisissä. Presidenttiä olisi kaivattu jakamaan henkistä painolastia. Näin Vanhanen kirjoitti päiväkirjassaan.
– Välillä tulee mieleen, että presidentti voisi ottaa myös enemmän roolia kansakunnan henkisen tilan ylläpitämisessä, tulla kasvoineen silloin esiin kun pitää yhdessä surra, lohduttamaan ja luomaan yhteistä näkymää.

