Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö HS:lle: Suorat koronamenot ovat ensi vuodelle 0,4 miljardia euroa

8:25
Valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi ensimmäisestä budjetistaan rahaministeriön johdossa MTV Uutisten haastattelussa

Suorat koronaepidemiaan liittyvät menot kattavat valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksestä 0,4 miljardia euroa, sanoo ministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen Helsingin Sanomille.

Ministeriö julkaisi tällä viikolla oman ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Ehdotuksen mukaan Suomen valtio ottaisi ensi vuonna velkaa 6,7 miljardia euroa. Suorien koronamenojen osuus tästä olisi siis kuusi prosenttia.

Velkaa otettaisiin suunnitelmassa vähemmän kuin edeltävinä vuosina, jolloin suurta velanottoa perusteltiin koronapandemialla. Velkaantuminen olisi kuitenkin selvästi korkeammalla tasolla kuin juuri ennen pandemian alkua.

Aikaisemmin tänään kerrottiin, että presidentti Sauli Niinistö on huolissaan velkaantumisesta. Niinistö sanoi Uutissuomalaiselle olevansa huolissaan siitä, että koronaelvytyksen varjolla otetaan paljon lisävelkaa nyt voimakkaan talouskasvun aikana. Suomen talouden odotetaan kasvavan sekä tänä että ensi vuonna kolmisen prosenttia viime vuoden koronakuopan jälkeen.

Sami Yläoutinen sanoo, että valtion velkaantuminen tulevilla vuosikymmenillä ennen kaikkea väestön ikääntymisen takia ei voi toteutua.

– Se ei voi toteutua, se ura on yksinkertaisesti mahdoton. Politiikan on pakko tulla väliin, Yläoutinen sanoo.

Kehysten romuttuminen pelkona

Budjettipäällikkö Yläoutinen puolustaa Helsingin Sanomille kehysjärjestelyä, jossa hallitukset pitävät kiinni vaalikauden alussa sopimastaan menotasosta.

Istuva hallitus on päättänyt ylittää kehykset ensi vuodelle lähes miljardilla eurolla ja sitä seuraavalle vuodelle puolella miljardilla.

– Kyllä se kirpaisi paljon, että ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen kehystä korotettiin kesken vaalikauden. Mutta hallituksilla on täysi oikeus tehdä parhaaksi katsomiaan päätöksiä, eikä minun tehtäväni ole niitä julkisesti arvostella, Yläoutinen sanoo.

Hän pelkää, että kehysjärjestelmän luhistuessa hallituspuolueet ryhtyisivät kesken vaalikauden ratkomaan erimielisyyksiään yhä uusilla menolisäyksillä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja