Viimeinen neuvottelukokous kansainvälisestä muovisopimuksesta alkoi tänään Etelä-Korean Busanissa. Tavoitteena on sopia muovin tuotannon vähentämisestä, kertakäyttöisten muovituotteiden rajoituksista ja muovin kierrätyksestä.
Suuret muovintuottajamaat ja öljyntuottajamaat vastustavat sitovia rajoituksia, vaikka maailman meret ovat hukkumassa muoviin.
Kaoottiset ilmastoneuvottelut saatiin juuri päätökseen Bakussa, mutta kokousputki jatkuu: tällä viikolla neuvotellaan kansainvälisestä muovisopimuksesta Etelä-Korean Busanissa.
Näistä neuvotteluista odotetaan parempia tuloksia kuin ilmastoneuvotteluista, koska muovisaaste on konkreettinen ja näkyvä ongelma.
– Maailma haluaa lopettaa muovisaastumisen. Maailman täytyy lopettaa muovisaastuminen. Pyydän teitä valmistelemaan tällä viikolla sopimuksen, joka johdattaa meidät tuohon päämäärään, totesi YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Inger Andersen kokouksen avaustilaisuudessa.
Valtaosa muovista päätyy luontoon tai kaatopaikoille
Tällä hetkellä muovista kierrätetään vain noin 9 prosenttia, 12 prosenttia poltetaan ja loppu päätyy kaatopaikoille ja ympäristöön.
Kaksi kolmesta maailman valtiosta on ilmaissut tukensa muovisopimukselle, mutta suuret muovintuottajat ja öljymaat eivät halua rajoituksia muovin tuotantoon. Sen sijaan ne painottavat kierrätystä ja jätehuoltoa.
– EU:n tavoitteena on sisällyttää sopimukseen kaikkia muovin elinkaaria koskevia toimia eli aivan muovin tuotannosta ja kulutuksesta sen kierrätykseen ja jätehuoltoon saakka. Maiden välillä on erimielisyyksiä siitä, tulisiko muovintuotantosektorin kuulua tähän sopimukseen vai painottuisiko se jätehuoltopuolelle, kertoo Suomen neuvottelija, neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä.
Suomessakin paljon parannettavaa
Meillä Suomessakin on vielä parannettavaa muovipakkausten kierrätyksessä.
– Suomessakin valitettavasti vain vajaa puolet muovipakkauksista päätyy kierrätysjärjestelmään. Jokaisen kuluttajan tehtävänä olisi lajitella ja toimittaa muovipakkaukset keräysjärjestelmään. Sama koskee yrityksiä. Sitä kautta pystytään parantamaan kierrätystä, selitti Pakkausten tuottajayhteisö Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka Huomenta Suomessa.
Ainakin teoriassa muovin käyttöä olisi helppo vähentää.
– Muovin ylikulutus on tällä hetkellä niin suurta, että ihan kuluttajapuolellekin suunnatuilla toimilla kuten kertakäyttöisten muovituotteiden vähentämisellä, ylipakkaamisen vähentämisellä ja tuotteiden kestävällä suunnittelulla voitaisiin saavuttaa globaalisti jopa 40 prosentin vähenemä muovin tuotantotarpeeseen. Tämä on OECD:n hiljattainen arvio, huomauttaa Toikka.
Muovi tappaa merinisäkkäitä
Muovijäte tappaa jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain. Yli 900 meressä elävän lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä. Joidenkin arvioiden mukaan meressä on vuoteen 2050 mennessä enemmän muovia kuin kaloja.
– Valtamerissä on valtava roskapankki, noin 150 miljoonaa tonnia, ja se kasvaa 15-20 miljoonaa tonnia vuosittain ja vauhti tällä hetkellä vain kiihtyy, muistuttaa Toikka.
Mikromuovi päätyy myös ihmisiin
Eläinten lisäksi mikromuovin on todettu päätyvän myös ihmisiin.
– Mikromuovia on löydetty monista ihmisen elimistä. Se on herättänyt huolta mahdollisista terveysriskeistä kuten syövästä ja lisääntymiseen liittyvistä ongelmista, sanoi Muovisopimuksen kansainvälisen neuvottelukomitean puheenjohtaja Luis Vayas Valdivieso kokouksen avajaisistunnossa.
Tavoitteena on saada tämän viikon loppuun mennessä valmiiksi sopimus, joka lopettaisi muovisaastumisen vuoteen 2040 mennessä.