Euroalueen kausitasoitettu bruttokansantuote supistui viime vuonna 6,8 prosenttia, ilmenee EU:n tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotiedoista.
Loka-joulukuussa takapakkia kertyi 0,7 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Loppuvuoden aikana euroalueen talouskasvu painui siis jälleen miinusmerkkiseksi heinä-syyskuun vahvan toipumisen jälkeen.
Koronaviruksen leviäminen ja kiristyneet rajoitustoimet uhkaavat suistaa euroalueen uudelleen taantumaan alkuvuoden aikana.
Vakiintuneen määritelmän mukaan talous on taantumassa, kun bruttokansantuote supistuu kahtena vuosineljänneksenä peräjälkeen. Euroalue oli edellisen kerran taantumassa viime vuoden alkupuoliskolla, koronapandemian alussa.
Heikentyvää talouskehitystä ennakoi muun muassa euroalueen ostopäälliköiden indeksi tammikuulta. Markkinatutkimusyhtiö IHS Markitin keräämä indeksi sai pisteluvun 47,5 tammikuussa, kun joulukuun lukema oli 49,1. Indeksin perusteella etenkin palvelualoilla on edessä vaikeita aikoja. Teollisuuden odotetaan pärjäävän selvästi paremmin.
– Kaksoistaantuma euroalueen taloudessa näyttää entistä vääjäämättömämmältä, kun kiristyneet koronarajoitukset antoivat uuden iskun yrityksille tammikuussa, arvioi IHS Markitin pääekonomisti Chris Williamson tammikuussa.
Ostopäälliköiden indeksi on historiallisesti ennakoinut varsin luotettavasti bruttokansantuotteen kehitystä.
Eurostatin tänään julkistamat bkt-luvut ovat ennakkotietoja, jotka voivat vielä muuttua tietojen tarkentuessa.
Lue myös: Pitääkö Suomen nyt leikata vai panostaa? SDP ja Etla varoittavat kummankin tien seurauksista
Matkailun hyytyminen iskenyt kovaa Etelä-Euroopan maihin
Euroalueella kovimman iskun koronasta ovat ottaneet matkailusta riippuvaiset Etelä-Euroopan maat. Esimerkiksi Espanjan bruttokansantuote sukelsi 11 prosenttia viime vuonna. Italian talous supistui noin yhdeksän prosenttia.