Väitös: Vähän hiilareita syövät ovat itse asiassa lihavampia – lisättyä sokeria kuitenkin yhä karsittava

Mitä ravitsemusterapeutti sanoo ihmisille, jotka karppausbuumin jäljiltä syyllistyvät leivän syömisestä? Katso video ylhäältä.

Kauppojen hyllyiltä löytyy sekä laadukkaita hiilihydraattilähteitä, kuten täysjyväviljavalmisteita ja hedelmiä, että niitä vähemmän laadukkaita, kuten sokeroituja juomia, makeisia ja muita sokereilla makeutettuja tuotteita.

Elintarviketieteiden maisteri Niina Kaartinen tutki tuoreessa väitöskirjassaan lisätyn sokerin, kuten sakkaroosin ja fruktoosin, yhteyttä muuhun ruokavalioon. Samalla hän selvitti hiilihydraattien ja ruokavalion glykeemisen indeksin ja kuorman yhteyttä lihavuuteen. Glykeemisellä indeksillä ja kuormalla mitataan sitä, miten erilaiset ravinnon hiilihydraatit nostavat verensokeritasoja.

Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin neljää THL:n vuosina 2000-2007 toteuttamaa terveystarkastustutkimusta, joihin osallistui yhteensä 13 800 yli 25-vuotiasta aikuista Suomesta. Näihin tutkimuksiin sisältyi pituuden, painon ja vyötärönympäryksen mittaukset sekä koko ruokavalion kattava frekvenssikysely.

Lisätyn sokerin määrää vähennettävä

Tulosten tarkastelu tukee suositusta lisätyn sokerin saannin rajoittamisesta.

– Tutkittavilla ruokavalion sokereista keskimäärin noin 40 prosenttia tuli luontaisista lähteistä, ja loput 60 prosenttia oli kotona ja elintarviketeollisuudessa lisättyä sokeria, Kaartinen sanoo.

– Paljon lisättyä sokeria saavat olivat keskimäärin nuorempia, ja he saivat vähemmän kuitua ja käyttivät vähemmän hedelmiä, kasviksia, ruista ja kalaa kuin ne, joiden lisätyn sokerin saanti oli pientä.

Lisätyn sokerin saanti oli yhteydessä myös suurempaan voin ja voi-kasviöljyseosten käyttöön.

Lihavat ovat muokanneet ruokavaliotaan vähähiilihydraattiseksi?

Ainakin maallikosta kenties yllättävää on, että tutkimuksen perusteella ruokavaliostaan vähän hiilihydraatteja saava henkilö oli todennäköisemmin lihava. Lihaviksi luokiteltiin henkilöt, joiden painoindeksi oli 30 tai korkeampi. Heitä oli tutkituista 23 prosenttia.

Paljon hiilihydraatteja saavilla lihavuuden riski oli 35 prosenttia pienempi kuin vähän hiilihydraatteja saavilla. Lisäksi lihavuuden riski oli pieni niillä, joiden sakkaroosin saanti tai ruokavalion glykeeminen kuorma oli suuri.

Lue myös: ”Karppaus jätti aika voimakkaan jäljen suomalaisiin”

Sakkaroosin saannin suojavaikutus lihavuuteen nähden oli voimakkain niillä, jotka söivät paljon hedelmiä. Sakkaroosia esiintyy luontaisesti hedelmissä ja kasviksissa.

– Tulokset viittaavat siihen, että lihavat olivat muokanneet ruokavaliotaan niin, että se sisälsi vähemmän hiilihydraatteja ja sakkaroosia, Kaartinen sanoo.

– Hiilihydraattien välttämisen sijaan jokaisen olisi hyvä kiinnittää huomiota hiilihydraattien laatuun omassa ruokavaliossaan. Parhaat hiilihydraattien lähteet ovat täysjyväviljavalmisteet, kasvikset, marjat ja hedelmät, Kaartinen lisää.

Ajallisten yhteyksien varmistamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia seuranta-asetelmassa.

– Olisi tärkeää, että lihavuutta koskeva tutkimus voitaisiin toistaa niin, että tutkitaan kokonaissakkaroosin sijaan lisättyjä sokereita, Kaartinen sanoo.

ETM Niina Kaartinen väittelee 15. kesäkuuta 2018 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Carbohydrates in the diet of Finnish adults - Focus on intake assessment and associations with other dietary components and obesity".

Lähteet: Helsingin yliopisto, THL