Maahanmuuttajaperheiden erilaista vanhemmuutta ei ymmärretä hallinto-oikeuksissa. Tämä käy ilmi vielä julkaisemattomasta sosiaalitieteen väitöskirjasta.
Sosiaalipsykologi Johanna Hiitola kävi läpi lähes 350 hallinto-oikeuden pöytäkirjaa vuosilta 2008, jotka koskivat vastentahtoisia huostaanottoja. Hiitola huomasi, että onnistuneen vanhemmuuden ja "kunnon perheen" mitaksi määrittyi usein keskiluokkainen, "kantasuomalainen" heteroseksuaalinen ydinperhe.
– Kun vanhemmuutta arvioidaan näin, suljetaan onnistuneen vanhemmuuden määrittelystä ulos joitain ihmisryhmiä ja vanhemmuuskäytäntöjä, jotka eivät kuitenkaan itsestään selvästi ole lapsen edun vastaisia, Hiitola sanoo.
Väsyneet mamu-äidit automaattisesti lastenhoitoon kykenemättömiä
Päätösasiakirjoissa esimerkiksi kuvattiin kantasuomalaisia äitejä uupuneinta ja väsyneinä, mutta samassa tilanteessa olevien maahanmuuttajaperheiden äitien kerrottiin olevan kykenemättömiä lasten hoitoon.
- Joka kolmas kantasuomalaisista äideistä kärsi asiakirjojen mukaan väsymyksestä. Maahanmuuttajataustaisilla äideillä ei puolestaan yhdenkään kohdalla ollut merkitty väsymystä vaikeuksien syyksi, Hiitola kertoo.
Asiakirjateksteistä muodostui kuva siitä, että kantasuomalaisten äitien vanhemmuusvaikeuksiin olisi helpompi tarjota tukea, kun taas maahanmuuttajaperheiden äitien kyvyttömyys näyttäytyi äitien "ominaisuutena".
- Tämä on erittäin merkityksellistä, kun suunnitellaan perheelle kohdistettuja tukitoimia, Hiitola korostaa.