Suomi saa uuden olympiatoivon kovavauhtiseen lajiin, joka on vaatinut myös kuolonuhreja.
- Olen aina nauttinut vauhdista. Tuntuu, että aika hidastuu, kun tulen rataa alas. Se on mahtava tunne. Arpia ja kolhuja voi tulla, mutta tämä on turvallinen laji.
Näin kuvailee lajiaan ohjaskelkkailija Tristan Jeskanen, 19. Yhdysvalloissa varttunut Jeskanen tehnee lähiviikkoina pienimuotoista suomalaista urheiluhistoriaa.
Hän on saanut oikeuden edustaa Suomea ohjaskelkkailun maailmancupissa ja aikoo osallistua Lake Placidissa joulukuun alussa järjestettävään maailmancupin osakilpailuun.
Jeskanen puhuu avoimesti myös tavoitteestaan kilpailla olympialaisissa Suomen väreissä.
- Unelmani on ollut muuttaa Suomeen. Etsin nyt töitä ja aion käydä armeijan Suomessa, Jeskanen kertoi keskiviikkona Helsingissä.
New Yorkin osavaltiossa Peru-nimisellä paikkakunnalla kasvaneella Jeskasella on myös Suomen kansalaisuus. Hänen isänsä Sami Jeskanen muutti aikoinaan Varkaudesta Yhdysvaltoihin ja opettaa nykyään New Yorkin osavaltion yliopistossa.
Tristan Jeskasella on vahvat siteet Suomeen, jossa hän on nuorempana asunut jonkin aikaa. Tällä hetkellä hän asuu sukulaistensa luona Nastolassa.
Lajiharjoittelu tehtävä Norjassa
Jeskasen tavoitteena on viedä lajia eteenpäin Suomessa. Työtä riittää, sillä Suomessa ei ole yhtään varsinaista kelkkailurataa.
Ennen Jeskasta suomalaisia ei ole nähty ohjaskelkkailun olympiamuodon maailmancupissa. Suomessa on järjestetty luonnonratakelkkailun MM-kilpailut 1998, mutta toiminta on myöhemmin hiipunut, eikä olympialaisissa kilpailla luonnonradoilla.
Suomalaisista lähellä kelkkailun olympiapaikkaa on 2000-luvulla ollut Tea Karvinen, joka jäi niukasti rannalle Torinon olympialaisista. Karvinen kilpaili mahakelkkailussa, joka on eri laji kuin Jeskasen ohjaskelkkailu.