Lähes jokainen kokee pitkän avioliiton jossain vaiheessa ihastumisen toiseen. Ihastumista ei tarvitse pelätä, sillä tärkeää on, kuinka sen suhteen toimitaan, neuvoo psykologi ja parisuhdekouluttaja Kari Kiianmaa.
Vatsassa kihelmöi, ajatukset harhailevat ja uusi elämä kutkuttaa. Avioliiton ulkopuolisen ihastumisen taustalta paljastuu usein pidempiaikaista tyytymättömyyttä omaan elämään, kertoo psykologi ja parisuhdekouluttaja Kari Kiianmaa.
– Ihastumisen myötä ihminen alkaa tarkastella elämäänsä, ja arki näyttäytyy harmaana ja epätyydyttävänä. Ihastus on toivo paremmasta elämästä.
Kiianmaa muistuttaa, että ihastuminen on normaalia, ja se tulee monella eteen jossain vaiheessa pitkän suhteen aikana.
– Ihastusta ei tarvitse pelätä tai kieltää, mutta silloin ei tarvitse tehdä isoja ratkaisuja.
Kiianmaa kehottaa ihastuksen kourissa kamppailevia pistämään jäitä hattuun ja pohtimaan tilannetta kylmän järkevästi, niin vaikeaa kuin se onkin. Hääkellojen sijaan korvissa pitäisi ehkä kaikua varoituskellojen kalke, hän huomauttaa.
– Ihastus ei tarkoita, että ollaan luodut toisilleen, tai että suhde toimisi. Älä hötkyile, vaan mieti, miksi nyt?
"On satua, että toinen tekisi onnelliseksi"
Kiianmaan mukaan ihastuneen tulisi ymmärtää, että oma elämäntilanne saattaa olla kehitysvaiheessa. Ihastuminen voi olla mahdollisuus kasvattaa itsetuntemusta, eikä välttämättä tilaisuus uuteen onneen. Omat tarpeet ovat muuttuneet, eikä uusi suhde aina ratkaise ongelmaa.
– Mitä kaipaan elämässä, ovatko odotukset liian suuria? Tärkeintä on tiedostaa oma tilanne, ja välttää tuskaa aiheuttavia ratkaisuja, Kiianmaa opastaa.
