Uutuuskirja: Neliraajahalvaantunut Jari Mönkkönen epäröi ensin traagisen elämänsä avaamista – oli tukehtua munkkiin ensitapaamisella: ”Elämä on nyt kirkkaampaa” | MTV Uutiset
12:09Videolla Jari Mönkkönen Tulosruudun viikon vieraana lokakuussa 2017.
Urheilutoimittaja Mika Saukkonen paketoi ex-huippuvoimistelija Jari Mönkkösen tähän asti eletyn elämän uutuuskirjassa Viimeinen voltti – Jari Mönkkösen tarina (Docendo). Neliraajahalvaantunut Mönkkönen mietti pitkään kirjaprojektiin lähtemistä, mutta kaikki loksahti kohdalleen. Kirjan tekeminen antoi enemmän voimia kuin vei.
Helsingin Pakilassa sijaitsevan, vanhaan kauppaan rakennetun omakotitalon pihalle on tippunut lehtiä. Syksy on murtanut kesän suojauksen, raikkaat elokuun tuulet ovat vieneet keskikesän nihkeyden mennessään.
Oven automatiikka kertoo, että talossa asuva ihminen tarvitsee erikoisvälineitä selvitäkseen arjesta.
Jännittää. Millä tuulella Jari Mönkkönen on tänään? Onko vaikea uniapnea ottanut taas yliotteen yöllä niin, ettei hiilidioksidi ole poistunut kehosta riittävästi? Vaikuttavatko lääkkeet tänään niin, että häntä väsyttää ja ajatus harhailee?
Eteisessä odottavaa Jari Mönkköstä ei kannata yrittää kätellä tai halata. Jos häneen haluaa ottaa fyysistä kontaktia, on kohteliasta taputtaa olkapäälle.
Mönkkönen tarkkailee kulmiensa uutta vierasta. Mika Saukkosen hän tuntee hyvin, sillä kaksikko on tavannut lukuisia kertoja viimeisen puolentoista vuoden aikana.
– Rondasta on tullut kauhea vahtikoira vammautumisen jälkeen, Mönkkönen naurahtaa tervehdittyään tulijoita.
Uutuuskirja: Neliraajahalvaantunut Jari Mönkkönen epäröi ensin traagisen elämänsä avaamista – oli tukehtua munkkiin ensitapaamisella: ”Elämä on nyt kirkkaampaa”
Epäilevän katseen takaa paljastuvat ystävälliset, lämpöä huokuvat silmät. Sieltä tulee esiin se sama virnistys, jonka muistan nähneeni joskus takavuosien televisiohaastatteluissa. Toimittajat kyselivät häneltä kommentteja voimistelukisoista. Mönkkösellä oli päällään hihaton voimistelupaita ja rajattomalta tuntunut itseluottamus.
Nyt hän istuu pyörätuolissa maastohousuissa ja hupparissa. Näyttäisi, että tänään on hyvä päivä.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Hoitoa ympäri vuorokauden
Rondan suojeluvietti ei ole mikään ihme, sillä Mönkkösen luona on käynyt paljon ihmisiä sen jälkeen, kun hän kotiutui vuoden ja kolmen kuukauden poissaolon jälkeen.
Avustaja Sara kattaa kahvit keittiön pöydälle. Mönkkönen ohjaa pyörätuolinsa tuttuun paikkaansa pöydän päätyyn. Sara asettaa Mönkkösen kahvikuppiin pillin, jolla hän pystyy imemään muutaman suullisen virkistävää juomaa.
Mönkkösen ja hänen läheistensä elämä muuttui keskiviikkona 20. heinäkuuta 2016, kun hän loukkaantui vakavasti voimistelutreeneissä Helsingissä taitoliikuntakeskuksessa. Kaksoisvoltti taaksepäin piti olla helppo pala entiselle huippuvoimistelijalle, joka oli vielä 42-vuotiaana huippukunnossa.
Mönkkönen tarvitsee hoitoa ympäri vuorokauden. Häntä pitää kääntää vähintään kolme kertaa yössä makuuhaavojen estämiseksi. Jo sängystä nostaminen tuoliin ja vaatteiden pukeminen ovat arkirutiineja, jotka vaativat paljon aikaa.
Mönkkönen kertoo vaiheistaan ja nykyelämästään kiihkottomasti, tottunein sanakääntein. Vaikka asiat ovat niin vaikeita kuin ihmiselämässä voi olla, hän näyttää olevan jollain ihmeellisellä tavalla sinut asioiden kanssa.
Muutaman kerran hän painaa pään alas, pitää normaalia pidemmän tauon ja nostaa pään ylös vasta sen jälkeen vastatakseen.
Vajaatehoisten keuhkojen tuottama ääni on ohut, mutta sanojen sisältö painaa.
Hiljaistenkin sanojen tuottaminen on iso edistys verrattuna siihen, kun hän makasi Töölön sairaalan teho-osastolla hengityskoneessa.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Munkki kurkkuun ensitapaamisella
Saukkonen oli tavannut Mönkkösen jo ennen onnettomuutta ohimennen lähikaupassa Maununnevalla ja moikannut, koska hän oli ounastellut urheilijan tunnistavan hänen urheilutoimittajan työn takia. Mönkköstä eivät Saukkosen elehtimiset olleet juuri kiinnostaneet.
Kun uutiset halvaantumisesta tulivat julki, ajatukset jäivät muhimaan päähän. Miten helvetissä jollekin voi käydä näin?
Ajatus ei jättänyt rauhaan, ja lopulta hän rohkaistui lähettämään Mönkköselle sähköpostiviestin kevättalvella 2018.
Vastaus kesti pari viikkoa, ja Saukkonen ehti jo ajatella, että koko hanke kariutuu jo ennen kuin se ehti alkaakaan.
Lopulta vastaus tuli, ja Saukkonen kävi kylässä Mönkkösen luona yhdessä kustantaja Harri Simolan kanssa – melkein tukehduttamassa kirjan kohteensa.
Kohteliaana vieraana Saukkonen oli tuonut tuliaisiksi berliininmunkin. Tahmean leivonnaisen pala jäi Mönkkösen kurkkuun, ja hän oli tukehtua. Avustaja Elina sai palan irtoaman kolmannella rivakalla lyönnillä selkään.
Sen jälkeen Saukkonen toi tapaamisiin pullaa.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Itkua ja naurua
– Jari oli aika varautunut ja varpaillaan ensimmäisessä palaverissa, Saukkonen muistelee.
Aluksi ei puhuttu aikataulusta ja tarkemmista painotuksista, vaan ylipäätään siitä, että lähdetäänkö tekemään kirjaa. Saukkonen sai odottaa lopullista myönteistä vastaustakin muutaman viikon.
– Ensimmäiseksi tuli ajatus, että kirjan tekeminen ei ole hyvä idea. Vammautuminen oli niin lähellä, että tuntui pahalta edes ajatella niitä asioita.
"Tehdään kirja, jos se auttaa minua."
Mönkkönen oli huomannut psykiatrien kanssa jutellessaan, että puhuminen auttaa. Vähitellen punainen valo alkoi muuttua vihreäksi.
– Vaimo Sannakin oli sitä mieltä, että tehdään kirja, jos se auttaa minua, Mönkkönen sanoo.
Kun haastattelut alkoivat, piti vetää rajat. Mönkkönen ei halunnut paljastaa kaikkea intiimeistä asioistaan, kuten seksistä. Siitäkin toki kirjassa puhutaan, muttei yksityiskohtaisesti.
Muuten Mönkkönen avasi kaiken, kivuliaatkin tuntonsa.
Ensimmäinen haastattelutapaaminen oli 16. huhtikuuta 2018. Kaksikko tapasi toisensa yli 30 kertaa. Keskustelut lähtivät liikkeelle Mönkkösen urheilu-urasta – vammautumista ja sen tuomaa tuskaa ei läväytetty heti silmille.
Jonain kertoina haastatteluissa Mönkkönen makasi vain yövaatteissa sängyllä ja kertoi elämästään.
Välillä Mönkkösen kunto oli niin huono, ettei materiaalia juuri kertynyt kirjaa varten. Silloin he vaan juttelivat jostain muusta.
– Aika rennolla kädellä hommia tehtiin, herrasmiesmäisellä otteella. Oli hyvää huumoria ja välillä vähän vakavampaa.
Mönkkönen myöntää, että ajoittain keskusteluissa käytiin niin syvällä, että hänelle iski monta päivää kestänyt masennustila.
– Asiat jäivät vellomaan päähän, vaikka minulla on oma taktiikka, miten päästä niistä eroon.
– Usein kun puhutaan masennuksesta, lause vaan menee ohi. Se on oikeasti kovaa taistelua.
Mönkkönen ei perunut tapaamisia kertaakaan. Ei silloinkaan, kun oli määrä kuvata kirjan kansikuva. Hänellä oli vatsantoimitus ja uusi avustaja, jonka kanssa samalle aaltopituudelle pääseminen vie aina aikansa.
Mönkkönen lähetti Saukkoselle viestin WhatsAppissa.
– Mutta herään sitten vaikka klo 5. Oon aamulla siellä klo 11.00.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
”Mietin mitä voin tehdä”
Keskusteluhetki on jatkunut Mönkkösen keittiönpöydän ääressä jo kolmisen varttia, ja voimia näyttää riittävän. Mönkkösen tavaramerkistä, kierosta huumorintajusta, tulee muistutuksia silloin tällöin.
– Se tässä vähän harmittaa, etten pysty enää olemaan se porukan hauskuuttaja kuin ennen.
Mönkköselle kirjan tavoite on täyttynyt jo. Hän on saanut selvennettyä ajatuksiaan, jotka eivät enää palaa menneeseen yhtä paljon kuin aiemmin.
– Elämä on kirkkaampaa, ja mietin sitä mitä voin tehdä. Tietysti kipujen rajoissa.
Myönteisten ja iloisten asioiden lista on Mönkkösen elämässä pitkä: esimerkiksi perheen seura, valmennukset, tuleva Lanzaroten matka, ajatus vammaisten boccian pelaamisesta ja tulevat puhujakeikat viidellä eri paikkakunnalla.
Mönkkösellä on paljon tekemistä ja haaveita. Hän on toteuttanut vaimonsa Sannan kansa pitkäaikaisen haaveen Game of Skills -areenasta Konalassa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Mönkkönen lupasi jo itselleen, ettei hän ole enää tekemisissä kilpaurheilun kanssa. Niin vain hän otti valmennukseen street workoutissa kilpailevan Benjamin Lundbergin kanssa.
– En olisi ottanut valmennukseen ketä tahansa. Hän on poikkeuksellisen nöyrä ja hyvä tyyppi, niin lahjakas, vahva ja hyvä ruumiinrakenne siihen lajiin.
Mönkkönen on käynyt harjoituttamassa häntä välillä parikin kertaa päivässä.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Vammaisten hoitoon panostuksia
Mönkkösen tilanteessa olisi helppoa käpertyä itseensä. Sen sijaan hän käyttää tilaisuuden muiden auttamiseksi.
– Suomessa on paljon vammautuneita, jotka voivat huonosti henkisesti ja fyysisesti. Vaikka Suomi on hyvinvointivaltio, suomalaisella terveydenhuollolla on vaikeuksia. Rahaa ei saisi nipistää pois siitä.
"Suomalainen kivunhoito on sitä, että annetaan lääkettä."
Mönkkönen on joutunut käyttämään kivunlievitykseen vahvoja opiaatteja, mutta hän sanoo tehneensä kaikkensa vähentääkseen lääkkeitä.
– Suomalainen kivunhoito on sitä, että annetaan lääkettä. Ne sekoittavat ja muuttavat ihmistä.
Mönkkönen on varma, että puhuminen vaikeista asioista on helpottanut hänen fyysisiäkin kipujaan.
– Jos sattuu hemmetisti ja tulee joku mukava asia, eteen, kipu voi katketa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Lööpit eivät haittaa
Mönkkönen jää käymään läpi Saukkosen ja Saran kanssa lähitulevaisuuden kalenteria. Menoja on paljon, mutta hyviä menoja.
Ronda alkaa taas haukkua, mutta hän rauhoittuu nopeasti huomatessaan, että tulija on Sanna. Eräs hänen tuttunsa oli lukenut teoksen ja itkenyt.
– Ai että kun kirjan vastaanotto jännittää, Sanna huokaisee.
"Jotkut lehdet voivat vetää siitä lööppejä, mutta se ei haittaa."
Mönkköstä vastaanotto ei jännitä, pikemminkin hän odottaa sitä mielenkiinnolla.
– Jotkut lehdet voivat vetää siitä lööppejä, mutta se ei haittaa. Allekirjoitan jokaisen sanan.
Jos kirjan tekeminen teki hyvää kohteelle, sama vaikutus oli kirjailijaankin. Hän kävi mielessään läpi isoja asioita ajellessaan tapaamisten jälkeen kotiin. Uni antoi odottaa itseään.
Saukkosen vaimo oli todennut yhteisellä lomamatkalla, että ennen suulaan ja välillä räyhäkkäänkin miehen luonne oli pehmentynyt. Hyvällä tavalla.
Kun lähdemme, osaan jo varautua automaattioven liikkeisiin.
Pihalle on pudonnut muutama lehti lisää.
Mika Saukkosen Viimeinen voltti -Jari Mönkkösen tarina ilmestyy torstaina 29. elokuuta.
