Erään kaikkien aikojen parhaimman suomalaisjääkiekkoilijan elämäntarina on ansaitusti, vihdoinkin, puristettu yksien kansien väliin, kun "Matti Hagman - Stadin kingi" julkaistiin tiistaina.
Urheilutoimittaja Marko Lempisen kirjoittama kirja piirtää runsaine haastatteluineen ja tarinoineen kuvaa värikkäästä virtuoosista; tähdestä, joka persoonana ja ilmiönäkin hakee vertaistaan suomalaisella kiekkotaivaalla.
Matti Hagmanin jääkiekkoilullisia ansioita ja saavutuksia ei ole helppo tiivistää lyhyeen, mutta hänen kokonaisvaikutustaan ja -merkitystään suomalaiselle ja erityisesti helsinkiläiselle jääkiekkoilulle on vielä huomattavasti vaikeampi valottaa. Tätä kaikkea hänen uusi elämäkertansa kunnianhimoisesti yrittää, ja kohtalaisen hyvin siinä onnistuukin. "Matti Hagman - Stadin kingi" on aika ajoin toistuvasta myötäilystä, jalustalle nostamisesta ja tirkistelystä huolimatta - tai ehkä myös osin niiden vuoksi - paljon yksityiskohtia tarjoavaa, siekailematonta ja siloittelematonta sekä totuudellisuutta tavoittelevana maistuvaa ja jopa nostalgista luettavaa etenkin jääkiekkoilua useiden vuosikymmenten ajan seuranneille faneille.
Keskushyökkääjä Matti Hagman (syntynyt 1955) oli ensimmäinen kotimaan sarjoista NHL:ään ponnistanut suomalainen jääkiekkoilija. Hän teki uraauurtavaa työtä NHL:ssä, ja loi erään kaikkien aikojen komeimman uran SM-liigassa. Hagmanin kiistattomat jääkiekkoilulliset ansiot ovat tietenkin vain osa suurpelaajan moniulotteista kokonaiskuvaa. "Matti Hagman - Stadin kingi" -kirja pyrkii sivuillaan havainnollistamaan asiaa tähän tyyliin:
"HIFK:n kapellimestarista ei ollut tullut vain urheilun tunnettu julkisuuskasvo, hänen asemansa oli jo kuin rokkitähdillä. Urheilun sisäpiireissä ja uskollisten HIFK-fanien keskuudessa Hakkia pidettiin jopa eräänlaisena puolijumalana. (...)
Suomalaisia kiehtoivat Hagmanin taidokkuus ja rosoisuus. Hagmania myös vihattiin, jotkut kateellisina, jotkut muista syistä. Ristiriitainen persoona jakoi mielipiteet niin Helsingissä kuin varsinkin muissa kiekkokeskuksissa. Hagman tunsi itsensä kingiksi, ja usein myös käyttäytyi kuin kingi – ylimielisesti. Se ärsytti."
Matti Hagmanista sanottua elämäkerran mukaan:
"- HIFK:n suosio perustui 1980-luvulla hyvin pitkälti Hagmaniin."