Väestöliiton psykologi Vuokko Malinen arvelee, että kertaalleen eronneet osaavat kyllä sitoutua, mutta harva osaa etukäteen varautua uusperheiden arkeen.
Uusperheet hajoavat useammin kuin ydinperheet. Ensimmäisistä liitoista purkautuu noin 55 prosenttia ja toisista ja kolmansista jopa 65-70 prosenttia.
Joka vuosi 30 000 suomalaista lasta kokee eron. Väestöliiton psykologi ja pariterapeutti Vuokko Malinen arvioi, että kertaalleen eronneet osaavat kyllä elää parisuhteessa ja sitoutua, mutta harva osaa etukäteen varautua uusperheiden arkeen. Uusperhe on erilainen perhemuoto kuin ydinperhe. Uudessa perheessä toimiva parisuhde on erityisen tärkeä, sen mukana perhe pysyy koossa tai hajoaa.
Koska ensimmäinen liitto on kaatunut, odotukset uutta puolisoa kohtaan ovat usein korkeat ja jopa suhteettomat. Puolison odotetaan olevan ihanteellinen kumppani ja vanhempi omille lapsille. Vaikka odotettavissa olevista ongelmista olisi puhuttu, aikuiset ahdistuvat nopeasti, jos häiriöitä ilmaantuu.
Malisen mukaan noin kolmasosa suomalaisista on luonnostaan parisuhdeosaajia, mutta kaksi kolmesta tarvitsisi tukea, oppia ja vahvistusta. Uusperheissä elävät osaavat hakea apua, sillä joillakin paikkakunnailla jo yli puolet perheneuvoloiden asiakkaista on uusperheellisiä.
Miten parisuhde toimivaksi?
- Uuden parisuhteen muodostumiselle pitäisi antaa aikaa. Toiselle olisi hyvä puhua ääneen, mitä odottaa häneltä, sillä juuri odotukset vaikuttavat siihen kuinka tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi puolisot tuntevat itsensä, Malinen sanoo.
Pariterapeutti ja psykologi Arto Koskinen sanoo, että eroaminen on raskas prosessi ja olisi hyvä, jos siitä oppisi jotakin ja lähtisi uuteen suhteeseen uudistuneena. Asiat tuskin paranevat, jos uuteen suhteeseen vie jo kertaalleen tuhoisaksi havaitut vuorovaikutustavat, kuten toisen mitätöimisen ja kuuntelemattomuuden.