Väestöliiton psykologi Vuokko Malinen arvelee, että kertaalleen eronneet osaavat kyllä sitoutua, mutta harva osaa etukäteen varautua uusperheiden arkeen.
Uusperheet hajoavat useammin kuin ydinperheet. Ensimmäisistä liitoista purkautuu noin 55 prosenttia ja toisista ja kolmansista jopa 65-70 prosenttia.
Joka vuosi 30 000 suomalaista lasta kokee eron. Väestöliiton psykologi ja pariterapeutti Vuokko Malinen arvioi, että kertaalleen eronneet osaavat kyllä elää parisuhteessa ja sitoutua, mutta harva osaa etukäteen varautua uusperheiden arkeen. Uusperhe on erilainen perhemuoto kuin ydinperhe. Uudessa perheessä toimiva parisuhde on erityisen tärkeä, sen mukana perhe pysyy koossa tai hajoaa.
Koska ensimmäinen liitto on kaatunut, odotukset uutta puolisoa kohtaan ovat usein korkeat ja jopa suhteettomat. Puolison odotetaan olevan ihanteellinen kumppani ja vanhempi omille lapsille. Vaikka odotettavissa olevista ongelmista olisi puhuttu, aikuiset ahdistuvat nopeasti, jos häiriöitä ilmaantuu.
Malisen mukaan noin kolmasosa suomalaisista on luonnostaan parisuhdeosaajia, mutta kaksi kolmesta tarvitsisi tukea, oppia ja vahvistusta. Uusperheissä elävät osaavat hakea apua, sillä joillakin paikkakunnailla jo yli puolet perheneuvoloiden asiakkaista on uusperheellisiä.
Miten parisuhde toimivaksi?
- Uuden parisuhteen muodostumiselle pitäisi antaa aikaa. Toiselle olisi hyvä puhua ääneen, mitä odottaa häneltä, sillä juuri odotukset vaikuttavat siihen kuinka tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi puolisot tuntevat itsensä, Malinen sanoo.
Pariterapeutti ja psykologi Arto Koskinen sanoo, että eroaminen on raskas prosessi ja olisi hyvä, jos siitä oppisi jotakin ja lähtisi uuteen suhteeseen uudistuneena. Asiat tuskin paranevat, jos uuteen suhteeseen vie jo kertaalleen tuhoisaksi havaitut vuorovaikutustavat, kuten toisen mitätöimisen ja kuuntelemattomuuden.
Uuden tutkimustiedon mukaan parisuhteen hyvinvoinnille on olennaista myönteisen pohjan rakentaminen. Aiemmin luultiin, että tärkeintä on ristiriitojen rakentava käsittely. Kiireisessä lapsiperheessä toisen mielenmaailman tunteminen ei vaadi mitään erityisiä temppuja.
Malinen kertoo neuvovansa asiakkaita käyttämään päivässä kymmenen minuuttia, josta kumpikin puolisko käyttää viisi minuuttia omasta päivästään kertomiseen toisen keskeyttämättä. Parisuhteen hoitaminen ei aina vaadi kahdenkeskisiä pidennettyjä viikonloppuja tai etelänmatkoja, tärkeintä on arjen toimintatavat.
Hyvät asiat etusijalle
Moni parisuhde olisi paljon nykyistä onnellisempi, jos kumpikin puoli kertoisi toiselle päivittäin jotakin kivaa.
- Meidän kulttuurissamme puututaan helposti asioihin, jotka eivät suju. Joskus tapaa pariskuntia, joissa toinen puoli ei ole kertonut lainkaan kuinka tyytyväinen hän on, Koskinen kuvailee.
Toiseen puoleen kääntyminen tarkoittaa sitä, että kuuntelee ja osoittaa toiselle kuuntelevansa. Koskinen painottaa, ettei puolisoiden tarvitse heittäytyä syvälliseen keskusteluun joka asiasta, riittää kun reagoi.
Todennäköisyys eroon kasvaa, jos toinen ei kuuntele tai hyökkää, kun puoliso, usein nainen, yrittää kertoa jotakin. Pulmien käsittely pitäisi aloittaa pehmeästi, jotta asiat saadaan ratkaistua. Erityisesti naisilla on taipumusta aloittaa kovalla voimalla ja väärällä nuotilla, mikä saa erityisesti miehet helposti vetäytymään. Aloitustavaksi kannattaa valita toisen kunnioittaminen ja rauhallinen tyyli, jotta mieltä vaivaavat ongelmat saadaan oikeasti ratkaistua.
Erityisesti uusperheissä puolisoiden on tärkeä vahvistaa keskinäisiä tunteitaan ilahduttamalla ja kehumalla toista. Toisen voi tehdä iloiseksi vaikka tekstiviestillä tai meilillä. Kotiin tulijaa voisi mennä ovella vastaan, antaa suukon ja halata.
- Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos uusperheessä on murrosikäisiä lapsia. He voivat olla mustasukkaisia, yrittää sabotoida ja rikkoa parin, Malinen sanoo.
Tunneyhteyden vaalimiseen kuuluvat myös kertominen omista odotuksista, seksuaalisuus ja omien tunteiden, mielihalujen ja tarpeiden selvittäminen toiselle.
(MTV3-STT)