Pikamaksu on kuluttajalle kätevä ominaisuus. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan se kuitenkin saattaa lisätä pankkihuijauksia.
Maksaminen mullistuu vuonna 2025, kun Suomessakin otetaan käyttöön uusi pikamaksuasetus. Sen avulla tehtyjä siirtoja ei kuitenkaan voi perua.
Lue myös: Näin Mobilepay uudistuu
Mikä on pikamaksu?
EU:n SEPA Instant -pikamaksuasetuksen myötä ihmiset voivat siirtää rahojaan pankista toiseen välittömästi, riippumatta kellonajasta tai viikonpäivästä, kertoo Holvi tiedotteessaan.
Osuuspankin mukaan tilisiirto on välitön ja raha liikkuu "käytännössä 10 sekunnissa".
– Raha siirtyy reaaliajassa ja saapuvat varat ovat heti käytettävissä. Yksi pankkitili riittää kattamaan koko euromaksualueen, pankki kuvaa.
– Yksittäisen maksun enimmäismäärä on 100 000 euroa. Raja koskee kaikkia palvelua tarjoavia pankkeja, Nordea kertoo.
"Peruuttamattomuus ja nopeus tarjoavat huijareille uuden keinon hankkia rahaa"
Asetus saattaa kuitenkin lisätä pankkihuijauksien määrää. Kätevät pikasiirrot houkuttelevat rikollisia, Holvin toimitusjohtaja Tuomas Toivonen varoittaa tiedotteessa. Pikamaksut ovat peruuttamattomia.
– Peruuttamattomuus ja nopeus tarjoavat huijareille uuden keinon hankkia rahaa nopeasti ilman, että uhri tai pankki ehtii reagoida. Teoriassa rikolliset voivat kierrättää rahaa pankeista toiseen kymmenissä sekunneissa ja tehdä jäljittämisestä vaikeaa ja hidasta, Toivonen avaa.
– Tavallisten ihmisten täytyy olla koko ajan tarkempia huijausmäärien kasvaessa.
Jo aiemmin petostorjunnan asiantuntija kertoi MTV Uutisille, että nykyaikaisessa pankkihuijauksessa rahaa harvoin "vain katoaa". Älä siis koskaan hyväksy maksuja, joita et ole itse tehnyt.
Lue myös: Tällainen on nykypetos: "Kun olet klikannut linkkiä, saattaakin tulla puhelinsoitto..."
– Huijausviestit ovat nykyään tekoälyn myötä oikean tuntuisia, mutta epäilyttävissä tilanteissa kannattaa aina tarkistaa lähettäjän sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Huijarit eivät voi lähettää viestejä oikean tahon virallisista sähköposteista tai puhelinnumeroista, Toivonen kertoo.
Tietojenkalastelussa maksulla on yleensä kova kiire. Pankki ei koskaan kysele asiakkaansa henkilötietoja tai salasanoja esimerkiksi puhelimitse.
Sähköpostin tai muun viestin linkki tulee avata vain, jos lähettäjä on aivan varmasti tiedossa. Verkkopankkiin ei tule koskaan mennä esimerkiksi nettisivulla olevan mainoksen kautta – se voi olla uskottavan näköiseksi tehty huijaus.
Lue myös:
Asiantuntija kertoo yleisimmän syyn, miksi luottoa tai lainaa ei myönnetä
"Ensimmäinen asia, josta ihminen ymmärtää jotakin tapahtuneen" – verkkohuijauksen uhriksi voi joutua kuin huomaamatta
Pankin tallelokeroissa ei säilötä pelkästään kultaharkkoja – "Tiedän, että jotkut säilyttävät.."
Katso myös: Huijausyritykset yleistyvät – miten niitä voi torjua?
9:45