Uskovatko suomalaiset kummituksiin?

Aaveissa vainko oot mun? Helmi kysyi lukijoiltaan, ovatko he tavanneet koskaan kummituksia. Lue, mitä mieltä suomalaiset ovat aaveista.

Helmi uteli lukijoiltaan, ovatko he elämänsä taipaleella kohdanneet kummituksia. Vastaajista suurin osa, 33 prosenttia kertoi, ettei usko kummituksiin. Kuitenkin – vain yhden prosentin erolla – vastaajista 32 prosenttia kertoi uskovansa kummituksiin ja henkimaailmanolentoihin, vaikka he eivät olleet koskaan aaveita kohdanneet.

Ne, jotka eivät uskoneet kummituksia olevan, väittivät kummitusten olevan vain taruolentoja tonttujen ja joulupukkien ohella. Kummitukset olisivat vain ihmismielen vilkkaan mielikuvituksen tuotetta, kukkahattutätien ja -setien keksimää. Monet järkeilivät uskovansa pikemminkin tieteeseen ja todistettuihin faktoihin.

– En ole nähnyt, en kuullut, enkä usko. Mutta ihminen on päiväeläin, jolle on luonnollista tuntea pelkoa kuullessaan yöllä rasahduksen tai nähdessään oudon vilahduksen. Koska nykyihmisen ei juuri tarvitse pelätä öisiä petoeläimiä, niin sitten pelätään kaikenlaisia mörköjä.

– Miksi nähdään vain ihmisiä haamuina? Missä ne kaikki hämähäkit, kärpäset, ampiaiset ja muurahaiset oikein on jos ne ei muutu kummituksiksi, vaan ainoastaan ihmiset? Samaa biologista materiaalia me kaikki olemme, sielu on vain ihmisen hirveä tarve olettaa että maallinen elämä ei pääty kuolemaan, kyllä se vaan päättyy.

– Uskon kyllä jonkinlaiseen henkimaailmaan, mutten kummituksiin. Niillä negatiivinen kaiku, henkimaailmaa ei voisi vähempää kiinnostaa tämä maailma "kummitteluineen".

Kummituksia halutaan nähdä omin silmin

32 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi uskovansa aaveisiin, vaikkeivät he olleet niitä koskaan kohdanneet. Monet vastaajista olivat myös innokkaita tapaamaan kummituksia tai henkiä, joista on aika jättänyt. Varsinkin edesmenneiden läheisten henkiä toivottiin näkevän.

– Kummituksia tai henkiä en ole kohdannut, mutta isomummoni on luvannut, kun aika hänestä jättää, hän seisoo hautajaistensa aikana vierelläni. Toivon ja uskon, että vaikka en häntä tuolloin vierelläni tuntisi, hän seisoo siinä kanssani.

– En ole nähnyt, mutta isoäitini kuoleman jälkeen kuulin usein hänen äänensä kutsuvan nimeäni, niin kuin muutkin perheenjäseneni kuulivat omaa nimeänsä kutsuttavan. Ajatus tuntuu muutenkin luonnolliselta, sillä eihän se sielu kuole, vaan ruumis. Tahtoisin kyllä joskus nähdä omin silmin, olisi varmasti ikimuistoinen kokemus.

– Haluaisin joskus tavata esimerkiksi jonkun kuolleen sukulaiseni sielun. En ole kohdannut kummitusta, mutta joskus tuntuu siltä, kuin joku koskettaisi minua, vaikka vierelläni ei olisi ketään.

– Uskon henkimaailmaan. Ihminen ei vaan pysty näkemään ja aistimaan heitä. Uskon, että jotkin muut eläimet saattavat pystyäkin siihen... Vaikka ihminen kuulemma onkin niin tavattoman älykäs ja näppärä olento ainakin omasta mielestään, niin aivojen kapasiteetista on paljon vielä käyttämättä ja jotkin muut eläimet ovat saattaneet onnistua kehittämään näitä aivon osia enemmän edukseen.

Vuoden 2010 samanhenkisessä Helmen kyselyssä suuri osa vastaajista oli tuntenut mystisen hahmon läsnäolon: "Heräsin yöllä ja tunsin, että joku seisoo sänkyni vieressä"

Kummituksia on olemassa!

Kyselyyn vastanneista 23 prosenttia kertoi uskaliaasti kohdanneensa oikeita kummituksia. Pontta omin silmin nähdyille ilmiöille antoi sekin, että silmäpareja oli kaksi: aaveisiin oltiin törmätty kumppanin tai ystävien kanssa. Myös yliluonnolliset ilmiöt, kuten tavaroiden liikkuminen ja selittämättömät kosketukset iholla loivat uskoa kummitteluun. Myös edesmenneiden rakkaiden henget tekivät vierailuja maan päällä.

– Olen tavannut kuolleen isäni kolme kertaa. Myös äitini on tavannut hänet useasti. Mieheni, joka ei uskonut moiseen, näki yöllä "oudon valoilmiön". Hän ei löytänyt sille mitään selitystä, joten uskoi itsekin että joku meillä välillä käy.

– Ajoin vuosia sitten yöllä hautausmaan ohi, kun tien piennarta käveli hahmo mustissa vaatteissa. Ihmettelin moista, koska oli pimeä syksy. Ohi ajettuani, katsoin taustapeiliin, enkä enää nähnyt hahmoa missään!

– Olen kuullut työpaikallani askelia ja kuukausi sitten näin valomaisen ihmishahmon. Mieheni on samassa työpaikassa töissä ja on nähnyt kaksi kertaa samassa paikassa selkeän miehen hahmon.

– Olin menossa nukkumaan ja makoilin sängyllä, kun tunsin kaksi selkeää käden kosketusta kaulallani. Olin menettänyt rakkaan läheisen noin 10 päivää ennen kuin näin kävi.

– En ole sinällään koskaan nähnyt kummitusta, mutta kodissamme tavarat vaihtavat paikkaa, valot syttyvät ja sammuvat joskus itsestään. Luulisin tietäväni kuka tämän takana on, mutta en ole varma.

– Eivät ne ole kummituksia, vaan henkimaailmaan menneitä ihmisiä. Niillä ei ole oikeutta puuttua elävien ihmisten elämään. Jos hengen kohtaa, niiltä voi kysyä mitä asiaa.

Lukijoista 12 prosenttia paljasti, että kummituksia oli kohdanneet heidän tuttavansa.

– Ystäväni kotona kalliossa vanhassa talossa asustaa hänen oman tunteensa mukaan mieshenkilö. Todisteita tästä henkilöstä on koettu kahdesti ystäväni omasta ja toisen kerran hänen äitinsä toimesta. Olivat nähneet kuinka tietty ovi avautui itsekseen ja ovenkahva painui alas.

Kyselyyn osallistui 4 043 kummituksia kammoavaa ja ihailevaa Helmen lukijaa. Kaameimmat ja kiehtovimmat kummitustarinat julkaistaan myöhemmin!


Lue myös:


MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat