Urho vaeltaa teatterissa kirves kädessään – lähde kierrokselle Helsingin kuuluisiin kummitustaloihin!
Kansallisteatterissa on asustanut vuosien saatossa useita kummituksia.
Julkaistu 11.07.2015 09:06
Maaret Tiensuu
maaret.tiensuu(at)mtv.fi
Helsingin kantakaupungissa asustaa monta kuuluisaa kummitusta, joihin voi törmätä, kun tietää, mistä etsiä.
Helsingin kaupunginmuseon museolehtori Anna Finnilä on suunnitellut kummituskierroksen, jonka varrelta löytyvät Helsingin kuuluisimmat kummitukset.
Heinäkuinen torstai-iltapäivä ei ehkä ole kaikkein otollisinta aikaa kummitusjahdille, eivätkä auringossa paistattelevat kummitustalot saa selkäpiitä karmimaan parhaalla tahdollakaan. Kuvitella saattaa, että syysmyrsky tai pimeä talvi-ilta ajaa kummitukset piiloistaan tehokkaammin.
Kauniista arkkitehtuurista kummituskierroksella saa kuitenkin nauttia!
Kruununhaan Harmaa Rouva
Harmaa Rouva kummittelee Svenska Klubbenin talossa. Englantilaisen arkkitehti Lorimerin piirtämä talo toimi alunperin yksityiskotina, jonka rakennutti insinööri Donner vuonna 1900. Englantilais-skottilaisista linnoista innoituksensa saanut talo rakennettiin lievittämään Donnerin Skotlannissa syntyneen vaimon koti-ikävää.
Vuonna 1930 taloon majoittui Ruotsalainen Klubi, joka sai vieraakseen myös Harmaan Rouvan, jonka henkilöllisyydestä ei ole varmaa tietoa. Joidenkin huhujen mukaan Harmaa Rouva olisi talon entinen emäntä, jolla olisi ollut onneton romanssi autonkuljettajansa kanssa.
Klubilla on välillä vauhdikas meno, kun Harmaa Rouva keinuttaa painavia kattokruunuja, soittaa pianoa ja narisuttaa lattialankkuja. Eräs talon tarjoilija törmäsi nutturapäiseen rouvaan pimeässä kabinetissa.
Svenska Klubben, Maurinkatu 6
Kruununhaan päätön eversti
Vironkadun ja Meritullinkadun kulmatalossa kummittelee päätön eversti, jonka nimi on Aleksi. Kummitus saattaa olla myös venäläinen upseeri tai merimies, joka hirttäytyi talon vintille sydänsurujen vuoksi.
Aleksin on kuultu juttelevan jonkun kanssa talon tyhjissä huoneissa ja hän selailee mielellään talossa työskentelevien Helsingin yliopiston tutkijoiden papereita. Öisin hän ajelee hissillä ja kuljettaa päätään kainalossaan.
Aleksista on tehty useita havaintoja, joten häntä voidaan pitää Helsingin vilkkaimpana kummituksena.
Vironkatu 1
Ruiskumestarin talon kummitus
Ruiskumestarin talo on Helsingin vanhin puutalo. Se on pieni keltaiseksi maalattu talo keskellä korkeiden kerrostalojen reunustamaa Kristianinkatua. Talon rakennutti vuonna 1818 merimiehenleski Christina Wört. Ruiskumestari Alexander Wickholm osti talon 1859, ja se pysyi suvun hallussa kolmen sukupolven ajan.
Tuleva ruiskumestari istui mielellään talon pihalla polttelemassa piippua neliskulmaisen kiven päällä. Kun hän kuoli 1898, kivi vietiin haudan viereen. Tämän jälkeen talossa alkoi kuitenkin kummitella: ovet ja ikkunalaudat paukkuivat ja vintiltä kuului kolinaa, joka ajoi pelokkaat vuokralaiset pakoon.
Kivi siirrettiin ruiskumestarin tyttärentyttären ehdotuksesta vanhalle paikalleen ja kummittelu loppui. Kivi on vieläkin nähtävillä museoksi muutetun ruiskumestarin talon pihassa. Museo on parhaillaan suljettu remontin takia.
Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12
Kansallisteatterin kummitukset
Suomen Kansallisteatterin vuonna 1902 valmistunut teatterirakennus on komeaa katseltavaa. Kansallisteatterin näyttämölle ovat nousseet monet Suomen tunnetuimista näyttelijöistä, ja kerrotaanpa ainakin kahden heistä jopa kummittelevan talossa.
Ennen sotia kansallisteatterissa kummitteli vanha harmaa nainen, jonka henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Hänet nähtiin toisella parvella ja puvustossa.
Vuonna 1954 teatterissa nähtiin mieskummitus. Kaksi teatterissa työskentelevää miestä joutuivat yöpymään näyttämön alla, kun heidät herätti hiiviskelevä mies, jota he luulivat yövartijaksi. Myöhemmin teatterissa paljastettiin 1937 kuolleen näyttelijä Aarne Leppäsen muotokuva. Miehet kavahtivat kauhusta, sillä kuva esitti, ketäpä muutakaan, kuin öistä hiiviskelijää.
Myös näyttelijä Urho Somersalmi on kummitellut teatterissa kirves kädessään. Molempien herrojen kuvat ovat edelleen esillä Kansallisteatterissa.
Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1
Vanhan oopperan kummitus
Vanhat oopperat ja teatterit ovat kummitusten suosikkipaikkoja. Venäjän keisari Aleksanteri II:n mukaan nimetty Aleksanterin teatteri valmistui 1879 ja toimi pitkään oopperana.
Rakennuksen tiilet saatiin Krimin sodassa hajalle pommitetusta Bomarsundin linnoituksesta. Tiilten mukana rakennukseen muutti kummitus, joka saattaa hyvinkin olla pommituksissa surmansa saanut upseeri.
Oopperan kummitus näyttäytyi viimeksi vanhan oopperatalon viimeisessä esityksessä. Tuolloin yksi näyttämön ovi avautui salaperäisesti kesken näytöksen.
Aleksanterin teatteri, Bulevardi 23–27
Valkea Rouva
Kaivopuistossa sijaitseva Villa Kleineh on alueen vanhin rakennus, joka valmistui 1839. Arkkitehti C.A. Edelfeltin piirtämän huvilan osti 1850-luvulla kuuluisa ravintoloitsija, Louis Kleineh, joka omisti Seurahuoneen, Kaivohuoneen ja Kappelin.
Talossa kummittelee Valkea Rouva, jonka uskotaan olevan Kleinehin toinen puoliso. Taloon majoittui sodan jälkeen englantilainen valvontakomissio, mistä Valkea Rouva ei pitänyt. Hän päättikin säikytellä englantilaisen sisäkön pahanpäiväisesti.
Kukaan ei tiedä, mitä Valkea Rouva kaipaa. Ehkä mennyttä loiston aikaa, jolloin kansainväliset kesävieraat huvittelivat Kaivohuoneella ja nauttivat kesäilloista vehreässä puistossa.
Nykyään Villa Kleineh toimii Alakomaiden suurlähettilään virka-asuntona.
