Noin 14 500 suomalaista sairastuu muistisairauteen vuosittain. Muistisairaus muuttaa niin sairastuneen itsensä kuin lähipiirinkin elämän radikaalisti. Muistisairauteen ei ole parantavaa lääkettä, mutta sairastuneen ja hänen läheistensä mielekästä elämänlaatua voidaan pitää yllä monin keinoin, joista yksi on onnistunut vuorovaikutus.
Suomessa elää arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta, kertoo Muistiliitto.
– Muistisairauksista vain aika pieni osa on periytyviä, kertoo geriatrian professori Timo Stranberg Huomenta Suomessa.
– Jos ajatellaan suurinta osaa muistisairauksista, niin ne koskevat iäkkäitä ihmisiä, eikä sieltä selkeää perinnöllisyyttä ole löydettävissä. Merkittävä riskitekijä ApoE4-genotyyppikin lisää riskiä loppujen lopuksi aika vähän.
Lue myös: Oireet sivuutettiin stressinä – vuosia myöhemmin Judella, 57, todettiinkin Alzheimer
Stranbergin mukaan ikääntyneiden ihmisten muistisairaudet johtuvat useista tekijöistä.
– Olen sitä mieltä, että iäkkäiden muistisairauksista neljännes on puhdasta Alzheimerin tautia, mutta muissa tapauksissa muistiin vaikuttavat myös esimerkiksi verisuoniperäiset asiat. Olen viime aikoina korostanut korkean verenpaineen hoitoa muistisairauksien ehkäisykeinona.
Mistä dementia johtuu? Entä mistä erottaa stressistä johtuvan muistin pätkimisen muistisairaudesta? Katso geriatrian professori Timo Strandbergin koko haastattelu yllä olevalta videolta.
Näin kohtaat muistisairaan ihmisen
Kun muistisairaus etenee, saattavat keskustelut olla epäloogisia tai muistisairas saattaa toistaa samaa asiaa useaan kertaan. Toisinaan muistisairas voi turhautua ja käyttäytyä vihaisestikin vuorovaikutustilanteissa.
– Kun itse tai lähiomainen saa muistisairausdiagnoosin, on hyvä pohtia, kenelle asiasta kertoo. Tilanteissa, joissa sairaus oireilee, on helpompaa, että lähipiiri on tietoinen sairaudesta, sanoo Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen Huomenta Suomessa.
Psykoterapeutti ja validointikouluttaja Anna-Maija Ruhanen vinkkaa muistisairaan läheisille tai muille muistisairaita kohtaaville ihmisille, että vuorovaikutuksessa on hyvä pitää kiinni siitä näkökulmasta, että sairaudestaan huolimatta ihminen on edelleen sama ihminen, kuin ennen sairautta.
Lue myös: Tutkimuksen mukaan internetin käyttö voi madaltaa Alzheimerin riskiä iäkkäillä
Ruhasen mukaan muistisairaan kanssa keskusteltaessa ei kannata tarttua virheisiin tai pyrkiä loogisuuteen.
– Mitätöiminen tuottaa muistisairaalle häpeän, huonommuuden, turhautumisen ja nolouden tunteen. On parempi validoida se, mitä muistisairas sanoo esimerkiksi esittämällä hänelle avoimia kysymyksiä tai sanomalla, että olet oikeassa.
Ruhanen antaa esimerkin validitointitekniikasta tilanteesta, jossa muistisairas etsii avaimiaan, vaikka niille ei siinä hetkessä ole tarvetta.
– Tässä kohtaa muistisairaalle ei vastata, ettet tarvitse avaimiasi vaan esimerkiksi: Ai sinua huolettaa, missä avaimesin ovat. Sinä oletkin aina ollut tarkka tällaisissa asioissa. Sitten voi kysyä millaiset avaimet ovat kyseessä ja missä näit ne viimeksi.
– Kun vastaat näin, muistisairas tietää, että häntä on kuultu, eikä hän ole menettänyt itsemääräämisoikeuttaan.
Lue myös: Syö näin, jos haluat pitää aivosi nuorempina ja terveempinä pidempään – tutkijat muistuttavat yhden ravintoaineen tärkeydestä
Heiskanen kertoo, että validiointi on tärkeää myös siinä vaiheessa, kun muistisairaus on edennyt niin pitkälle, että sanat ovat kadonneet. Tärkeintä on yrittää tunnistaa, mitä ihminen tuntee.
– Läheisen tai hoitajan on hyvä olla läsnä hetkessä ja puhua sekä toimia rauhallisesti. Jos sairaan lähellä touhutaan ripeään tahtiin ja puhetempo on nopea, voi siinä tahattomasti provosoida sairasta.
Katso koko keskustelu muistisairaan läheisen kohtaamisesta alla olevalta videolta
10:15
Lue vielä: Tutkimus: Pitkä avioliitto voi suojata dementialta
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Muistiliitto