Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Turvalliset kadut -hanke etsii ratkaisuja nuorten katuväkivallan vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa hanketta terveyden edistämisen määrärahalla. Turvalliset kadut -hanke pyrkii ehkäisemään nuorten radikalisoitumista ja pysäyttämään nuorten rikoskierteitä.
Yhteensä kolme vuotta kestävän hankkeen aikana THL:ssä pyritään toteuttamaan ja kehittämään toimenpiteitä, joilla saadaan puututtua nuorten rikollisuuden syihin ja ennaltaehkäisemään nuorten väkivaltaa.
– Hankkeessa on viisi toimenpidekokonaisuutta ennaltaehkäisystä korjaaviin toimenpiteisiin. Siinä on haluttu panostaa erityisesti nuorisorikollisuuden, katuväkivallan ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn, projektipäällikkö Jonna Laitonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
– Pyrimme vahvistamaan ammattilaisten tietopohjaa jo varhaisessa vaiheessa, pyrimme tekemään kohdennettua työtä, eli heti kun huolta ilmenee, ja jo rikoksiin syyllistyneille nuorille pyritään kehittämään sellaisia työmuotoja, jotka auttaisivat rikollisesta elämäntavasta pois, hän luettelee.
Lue lisää: Nuorten väkivaltarikollisuus raaistunut, nöyryyttämisen kulttuuri yhä vahvemmin läsnä: "Yhteiskunta on tietyllä tapaa ajanut karille"
Eri ammattiryhmillä erilaisia keinoja
Turvalliset kadut -työryhmä tekee yhteistyötä valtion koulukotien, rikosseuraamuslaitoksen ja aseman lapsien kanssa. Yhteistyökumppanien kautta päästään työskentelemään konkreettisesti nuorten kanssa.
– Näen sen tärkeänä, että eri ammattiryhmät yhdessä tutkivat tilannetta ja selvittävät syitä, miksi nuori toimii näin. Eri ammattiryhmillä on erilaisia keinoja tukea ja ohjata nuorta sekä ehkä nuoren perhettäkin oikeille raiteille, ylikonstaapeli Teemu Huttunen Lounais-Suomen poliisista kertoo.
– Suurin haaste on, millä saamme ne nuoret, jotka ovat jo kiinni rikoksissa, kiinnittymään näihin interventioihin. Alaikäiset nuoret kokevat usein pakkoa osallistua. Pakko voi tulla vanhemmilta, sosiaalityöntekijältä tai jonkun muun auktoriteetin taholta, erikoistutkija Teemu Vauhkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Nuorten aikuisten kohdalla kiinnittyminen on paljon hankalampaa.
– He käyttävät palveluja vain silloin, kun he itse tarvitsevat jotain, kuten asunnon tai sosiaalietuuksia, Vauhkonen sanoo.
Lue myös: Miksi lapset syyllistyvät vakavaan väkivaltaan? Tutkija nostaa esiin pientä ryhmää koskevan ilmiön: "Olisin huolissani siitä"
Ennalta estäminen erittäin tärkeää
Poliisin tilastojen mukaan nuorten väkivaltarikokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Kasvua on ollut erityisesti pahoinpitelyissä ja alaikäisten tekemissä ryöstöissä. Hyvä asia kuitenkin on, että kasvu näyttää taittuneen ja tilanne on menossa parempaan suuntaan.
– Nuorten väkivalta on oikeasti lisääntynyt viime vuosina, mutta lukuihin vaikuttanee myös se, että ilmoituskynnys voi olla madaltunut, Vauhkonen sanoo.
– Paras keino ennaltaehkäistä nuoren ajautumista rikoskierteeseen on tiivis sidosryhmäyhteistyö ja moniammatillinen ankkuri-työ, missä puututaan nuoren rikolliseen käyttäytymiseen jo varhaisessa vaiheessa, ennalta estävän toiminnan ryhmänjohtajana Satakunnassa toimiva Huttunen kertoo.
Lue myös: Näillä keinoilla nuorten rikollisuuteen voitaisiin puuttua: "Rangaistakin pitää, tarvittaessa ankarasti, mutta..."
Väkivalta on yksi vääränlainen ratkaisumalli
Jopa alakouluikäiset Suomessa ovat olleet väkivaltaisia ja syyllistyneet väkivaltarikoksiin. Myös ryöstörikoksia on tehty jo alakoulussa. Asiantuntijoidenkin on vaikea listata tarkasti syitä sille, miksi nuorten väkivalta on lisääntynyt.
– Ehkä nuorilla on keinottomuutta ja kyvyttömyyttä omassa sosiaalisessa ympäristössä toimimiseen. Näkisin, että siellä on vääränlaisia opittuja ratkaisumalleja otettu käyttöön ja väkivalta on yksi niistä, Huttunen luettelee.
– Nuoret myös kehittyvät ja verkostoituvat nopeammin kuin aiemmin. Totta kai digitalisaatio vaikuttaa niin, että kaikki ilmiöt saavuttavat entistä nuoremmatkin lapset nykyään sosiaalisen median kautta paljon nopeammin, hän lisää.
Kaikesta huolimatta asiantuntijat näkevät Suomen kadut turvallisina.
– Meillä virkavalta ja muu turvallisuuskoneisto valvoo katuja ja meillä on hyvää kameravalvontaa ympäriinsä. Satunnaiseen ihmiseen kohdistuva väkivalta on kuitenkin hyvin harvinaista, Huttunen sanoo.
– Suomessa on edelleen turvallista kaduilla. Erityisesti huomiota herättävät väkivaltateot ovat yhä suhteellisen harvinaisia Suomessa, Vauhkonen lisää.
SuomiAreenassa keskusteltiin nuorten katuväkivallan ja radikalisoitumisen ehkäisystä. Voit katsoa keskustelun MTV Katsomosta.