Lapsena auto-onnettomuuteen joutunut Saija Väli-Torala, 35, sai vasta aikuisena tietää, että onnettomuus oli aiheuttanut hänelle aivovamman.
Kun Saija Väli-Torala oli lapsi, hän joutui autokolariin vaarallisessa risteyksessä. Onnettomuuden jälkeen 4-vuotias oli muutaman päivän ajan tajuton. Toipuminen alkoi kuitenkin nopeasti ja parin viikon kuluttua hän pääsi pois sairaalasta.
Saija kävi normaalisti koulua – joskin tukiopetusta vaatien ja huonolla menetyksellä. Peruskoulun jälkeen hän suoritti lähihoitajaopinnot.
Lääkäri oli epäillyt, että tyttö saattaisi kolarin seurauksena sairastua myöhemmällä iällä epilepsiaan. 27 vuotta onnettomuuden jälkeen paljastui, että rysäyksellä todella oli kauaskantoisia seurauksia.
Hiipivät oireet veivät lopulta työkyvyn
Oireet alkoivat vähitellen esikoisen syntymän jälkeen vuonna 2007. Saija alkoi kärsiä käsien puutumisista, jalkojen kankeudesta ja hermosärystä. Huoli lievistä oireista hautautui pikkulapsiarjen alle. Kaksi vuotta esikoisen jälkeen Saija sai toisen lapsensa.
Kun nuorempi lapsi oli 3-vuotias, äiti palasi työelämään. Vanhustyön kiire ja fyysisyys alkoivat nopeasti tuntua vartalossa: kivut pahenivat ja työpäivän jälkeen jalat olivat täysin puuduksissa. Saijan silmään ja poskeen iski sinnikäs elohiiri. Hän alkoi epäillä, että oireiden taustalla oli neurologinen sairaus.
Perhe muutti kaupungista maalle. Saija päätti ryhtyä perhepäivähoitajaksi, jonka ajatteli olevan työnä vanhustenhoitoa keveämpää. Hän jaksoi uudessa työssä kaksi vuotta ennen kuin oireet iskivät kunnolla päälle: jalat lähtivät alta ja puhekyky katosi.
Lääkäreiden epilepsiaepäilyille ei löytynyt tukea tutkimuksista, mutta aivojen magneettikuvissa ja aivosähkökäyrässä näkyi poikkeavuuksia. Fysioterapeutilta Saija sai kuulla, että aivovamma ja niskan retkahdus saattoivat aiheuttaa samanlaisia oireita kuin mistä hän kärsi.
Saija päätti selvittää oireidensa syyn yksityisellä puolella. Selvisi, että hän oli saanut lapsena sattuneessa kolarissa vaikea-asteisen aivovamman, joka aiheutti monenlaisia jälkioireita.
– Kyllä se helpotti oloa valtavasti, että oireille löytyi syy, Saija sanoo.
Lue myös: Tiedätkö, mitä eroa on aivovammalla ja -vauriolla? Älä käytä vanhentunutta termiä
Aivovamma voi jättää pysyviä oireita
Aivovamman saa vuosittain arviolta 15 000–20 000 suomalaista ja sen jälkitilan oireita on vähintään 100 000 henkilöllä, kertoo Aivovammaliitto. Kun laskuihin otetaan mukaan lähipiiri, aivovamma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista.
Vaurio voi syntyä esimerkiksi kaatumisen, putoamisen tai liikenneonnettomuuden seurauksena. Ylivoimaisesti suurin osa aivovammoista on lieviä tai hyvin lieviä, jolloin puhutaan aivotärähdyksestä.
Mitä vakavammasta aivovammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten voimakasta väsymystä, muistihäiriöitä, toiminnan ja ajattelun hidastumista sekä päänsärkyä. Aivovamma voi myös muuttaa persoonaa.
Lapsilla aivovammat kohdistuvat kehittyvään hermostoon. Vamman lopulliset seuraukset eivät välttämättä näy heti vaan vasta vuosien kuluttua esimerkiksi työkyvyttömyytenä. Aivojen kehittymisen lisäksi jälkitilan myöhäiseen ilmenemiseen voi vaikuttaa ihmisen itsenäistyminen omista vanhemmistaan.
Lapsena saadut aivovammat aiheuttavat usein käyttäytymisen häiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Jälkikäteen Saija on ajatellut, että muisti ja keskittymisongelmista johtuneet koulunkäyntivaikeudet olivat todennäköisesti seurausta kolarin aiheuttamasta aivovammasta. Tietojenkäsittelyongelmia on edelleen päivittäin.
Lue myös: Kova isku päähän voi aiheuttaa vakavia seurauksia – tunne välitöntä sairaalakäyntiä vaativat oireet
Lepo ja oman voinnin kuuntelu auttavat oireisiin
Diagnoosin ansiosta Saija saa nyt kuntoutusta aivovamman aiheuttamiin jälkioireisiin sekä apua arjen haasteista selviytymiseen.
Riittävä lepo ja oman voinnin kuuntelu auttavat lykkäämään aaltoilevana tulevien oireiden pahempia jaksoja, jolloin toimintakyky romahtaa ja eikä terveeltä näyttävä nainen pysy enää omin jaloin pystyssä.
– Silloin menee jalat ja koko kroppa toimintakyvyttömäksi ja puhe sönköttää niin, ettei siitä saa selvää. Ne ovat pahimpia ja pelottavimpia oireita, Saija sanoo.
Vakava oirejakso on yleensä ohi viikossa, mutta oireista toipumiseen kuluu toinen mokoma.
Aivovamma näkyy myös Saijan persoonassa. Hän on hyvin herkkä kokemaan asioita. Piirre on voimavara, mutta stressin ja väsymyksen vyöryessä päälle voimakas tunnereaktio voi johtaa kiusalliseen tilanteeseen, kun muutoin siivosta suusta pärähtää ärräpää.
– En ole kokenut tällaista ennen oireiden alkamista.
Onneksi perhe ymmärtää ja tukee. Se on kaikkein tärkeintä.
Aivovamman kanssa voi oppia elämään
Saija luonnehtii itseään iloiseksi, positiiviseksi ja ystävälliseksi ihmiseksi. Kuntoutuksen ja toimintaterapian lisäksi hän saa voimaa meditaatiosta, joogasta, luonnosta sekä taiteellisen puolensa toteuttamisesta. Hän kirjoittaa elämästä aivovamman kanssa blogissaan.
Aivovamman kanssa voi ajan kanssa oppia elämään, Saija sanoo. Tärkeää on kuunnella itseään ja keskittyä asioihin, jotka tuovat iloa.
Vaikka elämä todennäköisesti olisi erilaista ilman lapsena saatua aivovammaa, ei Saija ole katkera.
– Enemmän olen kiitollinen, että kolarista huolimatta olen tässä ja nautin elämästä.
Lue myös: Henna, 25, alkoi nähdä harhoja kesken raskauden, syyksi paljastui erittäin harvinainen sairaus: "Minulla kävi vain huono tuuri"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Miltä aamuruuhka, monikaistaiset kadut, valottomat suojatiet ja kovaa ajavat autot näyttävät pienen koululaisen silmin? Video näyttää, millaista on liikkua pienenä isojen autojen keskellä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Osittaislähteet: Aivovammaliitto, Yle, Turun Sanomat