Vielä vuoden 2020 alussa moni uskoi krisiin olevan pian ohi. Nyt erikoistilanne on pitkittynyt jo vuosien mittaiseksi: ensin iski koronapandemia, sitten alkoi maailmaa järkyttänyt Ukrainan sota. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa muistiin, mutta huoleen ei ole syytä, lohduttaa laatuylilääkäri.
Ei liene liioiteltua väittää, että kaksi viime vuotta olisivat voineet sujua helpomminkin. Maailmaa kurittaneen koronapandemian, etätöiden, etäkoulun ja arjen puristuksessa moni on saattanut huomata ajatuksensa harhailevan tavallista enemmän: mitä olinkaan tekemässä? Mitä lupasinkaan töissä? Missä olimme viime viikonloppuna?
Apua – miksi en enää muista mitään?
Stressi vaikuttaa muistiin: "Tässä meitä on kaksi vuotta koeteltu eri tavoilla"
Stressillä ja kiireellä on vaikutuksia muistiin. Se, millaisia ne ovat, onkin monimutkaisempi juttu.
– Stressiä on kovin monenlaista, lyhyt- ja pitkäkestoista. Myös muisti on hyvinkin iso joukko erilaisia toimintoja. On tapahtumamuistia, taito- ja tietomuistia, pitkä- ja lyhytkestoista muistia, laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä Terveystalosta kuvailee.
Vuoden 2020 alussa monien lyhyeksi uskoma erikoistilanne on pitkittynyt jo vuosien mittaiseksi. Ensin iski koronapandemia monine vaiheineen, ja nyt seuraamme sydän syrjällään Ukrainan sotaa. Aivojemme suhteen puhutaan tässä vaiheessa jo pitkittyneestä stressistä.
– Tässä meitä on kaksi vuotta koeteltu eri tavoilla. Se vaikuttaa esimerkiksi tapahtumamuistiin, eli on vaikeaa esimerkiksi saada painettua mieleen asioita, joita tapahtuu elämässä. Se saattaa vaikuttaa myös muistista hakemiseen. Eli voi sekä olla vaikeampaa tallettaa asioita muistiin että hakea niitä muistista, Ämmälä kuvailee.
Lue myös: Unohtelua ja muistivaikeuksia – koska aivoistaan tulisi huolestua? Älä tee tätä virhettä: "Ihmiset pelkäävät hakeutua tutkimuksiin..."
Missä olit, kun kuulit Estonian uponneen? Tämän vuoksi kriisistä jää muistijälki
Yleensä muutamat ensimmäiset päivät äkillisen kriisin jälkeen menevät ikään kuin sumussa: ihmiselle ei jää tarkkaa mielikuvaa siitä, mitä hän on niiden aikana tehnyt. Toisaalta on niinkin, että voimakkaissa kriisitilanteissa laukeava stressi voimistaa tilanteesta jäävää muistijälkeä. Siksi moni muistaa, missä oli, kun kuuli Estonian uponneen tai WTC-tornien sortuneen.
– Varmasti meistä jokainen tulee muistamaan, missä oli ja mitä teki silloin torstaiaamuna, kun sai tietää Venäjän hyökänneen Ukrainaan. Tällä ilmiöllä on lajin säilymisen kannalta hyödyllinen tarkoitus: lajin säilymistä edesauttaa, että muistamme erityisen hyvin stressaavat, kuormittavat, ehkä vaarallisetkin tilanteet, Ämmälä sanoo.
Toisaalta karmeasta tapahtumasta mieleen voi piirtyä äärimmäisen tarkasti myös jotakin hölmöä, jopa huvittavalta tuntuvaa. Ämmälän mukaan on tyypillistä, että voimakkaassa, akuutissa, äkillisessä stressissä muisti ikään kuin pirstaloituu: siksi ihminen saattaa muistaa vaikkapa läheisen kuolemasta kertoneen lääkärin paidan tai silmälasien värin, mutta ei sitä, mitä tämä oikeastaan sanoi.
Lue myös: Muistisairaus voi iskeä jo työikäiselle – oireet voivat hämätä: "On hyvä merkki, jos..."
Muisti voi pitkittyneessä stressitilanteessa temppuilla: "Ei kannata missään nimessä huolestua"
Kysyttäessä moni joutuu erikseen pinnistämään muistaakseen, mitä tekikään juhannuksena 2020 tai vappuna 2021. Se on tässä maailmantilanteessa normaalia.
– Ei kannata missään nimessä huolestua, Ämmälä lohduttaa.
Jos aiemmin on esimerkiksi kyennyt muistamaan kaikki työtehtävänsä pinnistelemättä, mutta joutuu nyt kirjoittamaan kaiken ylös, aivot ovat selkeästi kuormittuneet.
– Kuuntelisin aivoja ja miettisin, olisiko jotakin, mitä voisi tehdä elpyäkseen tai rentoutuakseen tai voidakseen paremmin, Ämmälä sanoo.
– Yleensäkin stressissä kannattaa olla armelias itseään kohtaan ja ikään kuin tunnustaa, että silloin, kun voimavarat ovat tiukoilla, ihan kaikki asiat eivät jää mieleen, tai myöhemmin muistu mieleen. Ei siitä kannata olla huolissaan, tai vetää sitä johtopäätöstä, että olisi jotenkin alttiimpi tulevaisuudessa vaikkapa muistisairaudelle.
Pitkäaikaista stressiä on tutkimuksissa epäilty yhdeksi muistisairauden riskitekijäksi. On kuitenkin hyvin epävarmaa, missä määrin tällainen riski on olemassa. Yleensä muistin toiminta palautuu, kun stressi helpottaa. Kadonneita muistoja ei tosin yleensä saa takaisin.
– Akuuteissa, äkillisissä tilanteissa se, mikä on jäänyt tallentamatta, harvoin tulee takaisin. Mutta on mahdollista, että kun tapahtuma jäsentyy ja vaikka kuulee muilta läsnäolijoilta, mitä tapahtui, pystyy rakentamaan itselleen koostetun kuvan siitä, mitä on tapahtunut, vaikka ihan kaikkia asioita ei pysty palauttamaankaan mieleensä, Ämmälä lohduttaa.
Lue myös: Onko pää ihan jumissa? Näistä asioista aivosumu yrittää kertoa sinulle: "Kaikki tietävät mistä on kyse, mutta.."
Jos arki ei suju, on aika huolestua
Pienet unohdukset arjessa ovat normaaleja. Huolestuttavaksi tilanne muuttuu silloin, kun arjen pyörittämisestä tulee vaikeaa; silloin aivojen kuormitus on liian isoa.
– Kyllä silloin jotakin kannattaa tehdä, jonkin täytyy kuormituksessa muuttua. Koska pandemiaa ei pysty poistamaan tai Venäjän toimintaa tekemään rationaalisemmaksi, niin voi miettiä omaa elämäänsä: onko siellä jotakin kuormitustekijöitä, joihin voisi vaikuttaa? Mitkä ovat minulle luontaiset tavat elvyttää jaksamista, rentoutua? Irrottautuu esimerkiksi ikävistä asioista ja uutisista hetkeksi.
Katso myös: Miten stressipallon saa purettua? Inka ja psykofyysisen fysioterapiayhdistyksen johtaja Kirsti näyttävät helpot liikkeet, joilla stressiä saa purettua kehosta kotioloissa. Juttu jatkuu videon alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Tarvittaessa stressiä ja ahdistusta voi saada hallintaan ammattilaisen, kuten psykiatrin tai psykoterapeutin luona. He myös voivat opettaa stressinhallintakeinoja. Lääkehoidon roolia Ämmälä ei stressin hoidossa lähtisi korostamaan.
– Stressin hoito on enemmän kaikkea muuta.
Hyviäkin uutisia on: aivoilla ja muistilla on kyky elpyä. Se, miten kauan se vaatii, on yksilöllistä.
– Tämä riippuu kokonaiskuormasta, joka jokaisella myös on yksilöllinen, sekä niistä oman arjen elvyttävistä tekijöistä. Joitain kuukausia kyllä kannattaa varata sille, että voimat palautuvat. Se harvoin tapahtuu yhdessä yössä tai viikossakaan, Ämmälä sanoo.
– Jos tuntuu, että kaikki on ihan hyvin eikä mikään erityinen kuormita, mutta edelleen on voimaton olo, niin kannattaa toki varata aika lääkäriin ja tarkistaa, ettei ole kyse jostakin taustalla olevasta sairaudesta.
Lue myös: Ukrainan sota ahdistaa ja huolettaa – näin asiantuntijat neuvovat käsittelemään ahdistusta: "On rauhoittava ajatus, että..."
"Tietty määrä stressiä tarvitaan, jotta pärjäämme hyvin"
Moni on nykymaailmassa ylettömän stressaantunut. Se on pidemmän päälle haitallista. Toisaalta stressi on ihmisyyteen kuuluva, tietyissä rajoissa koettuna hyödyllinenkin ominaisuus.
– Kun puhumme stressistä, unohdamme helposti, että se on itse asiassa meille hyödyllinen, sopeutumista edistävä asia. Tietty määrä stressiä tarvitaan, jotta pärjäämme hyvin. Tässä puhumme haitallisesta stressistä, mutta tätä toista stressin puolta ei kannata unohtaa, Ämmälä sanoo.
Hän itse esimerkiksi kokee deadline-stressin eteenpäin vievänä voimana.
– Jos ei olisi stressiä erilaisista deadlineistä, en tiedä, montako esitystä tai raporttia itse saisin ajoissa aikaiseksi!
Lue myös: Ahdistaa, ja se on nyt ihan ok – psykologi Hanna Markuksela kertoo, miten mieli reagoi kriisitilanteeseen, ja miten omaa ahdistustaan voi helpottaa
Lue myös: Moni mieli on nyt musta ahdistuksesta, tietää Kimmo – näin sielunhoidon asiantuntija rohkaisee: "Lopetetaan niiden asioiden kantaminen, joita ei voi kantaa"
Katso myös: Mitä on posiitivinen stressi? Voiko sekin olla haitaksi? Asiantuntija kertoo:
3:10
