Ulkopuoliset sovittelijat ratkovat koulukiusaamistapauksia – lohjalaiskoulun rehtori: "Opettajien koulutus ei riitä kaikkien konfliktien selvittelyyn"

Erityisopettaja Anne Ylä-Jarkko kerää tunnin alussa älypuhelimet pois. Some- ja kaikki muukin kiusaaminen on valitettavan tuttu ilmiö myös Lohjalla Järnefeltin koulussa.

– Se on hirveästi mennyt raaemmaksi ja laajentunut. Kiusaamisen muodot ovat erilaisia, Ylä-Jarkko sanoo.

6-8 prosenttia suomalaiskoululaisista kiusataan useammin kuin kerran viikossa. Kiusaaminen vaikeuttaa oppimista ja lisää syrjäytymisen riskiä.

– Ajattelen, että sitä oppimistakaan ei voi sataprosenttisesti tapahtua, jos oppilaalla on koko ajan jotain muuta mielessä. Ei tule sataprosenttista paneutumista mihinkään.

Mukana laaja ammattilaisten joukko

Kiusaamiseen on Lohjalla puututtu parin vuoden ajan niin, että tapauksia on selvitelty ulkopuolisten osaajien kanssa. Kouluun on tuotu nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista.

– Kaupunki on mahdollistanut meille sen, että työntekijät ovat saaneet käyttää työaikaansa jalkautumalla tänne kouluun. Nyt voidaan jo sanoa, että tänne ollaan osittain integroiduttu. Meillä on hirveän hyvä pohja tälle työlle, sanoo Me-koulu Lohjan kehittäjä Sanna Asikainen.

Me-koulu Lohjan koordinaattori Ira-Maria Gordin kertoo, että kiusaamiseen puuttuva niin kutsuttu K-0-työmenetelmä on luotu yhdessä Aseman Lasten kanssa.

– Meidän K-0-tiimissä on mukana kouluhenkilöstö, oppilashuoltohenkilöstö, vanhempien edustus, lastensuojelu, nuorisotyö, poliisi ja sovittelutoimisto.

”Opettajien koulutus ei riitä”

Sovittelu on koulumaailmassa uusi työmuoto.

– Asioita viedään ulkopuolisten sovittelijoiden kanssa ratkaistavaksi ja koulun aikuiset vetäytyvät pois. Saamme näin ulkopuolisten ammattitaidon.

– Opettajat ovat pääsääntöisesti pedagogeja. Totta kai myös kasvattajia, mutta heidän koulutuksensa ei kerta kaikkiaan riitä kaikkien näiden konfliktien selvittelyyn, sanoo Järnefeltin koulun rehtori Johanna Nurmesniemi-Heino.

Sovittelutoimistoon tuodaan usein vain jäävuoren huippu. Taustalla voi olla, vaikka mitä pitkältä ajalta ja kiusaaminen on saattanut alkaa jo päiväkodista.

– Aloite voi tulla poliisilta tai suoraan koululta, kun tilanne on mennyt niin vaikeaksi, että siihen tarvitaan ulkopuolinen apu, kertoo sovitteluohjaaja Linda Lehikoinen Kalliolan Setlementistä, joka tuottaa Länsi-Uudenmaan sovittelupalveluita.

Useimmiten sovittelussa kohtaavat nuoret ja heidän huoltajansa.

– Kun konflikti on vahvasti koulussa tapahtuva, niin usein siihen tarvitaan myös koulun edustaja mukaan, ja mahdollisesti myös lastensuojelun edustaja.

Sovittelualoitteen voivat tehdä esimerkiksi huolestuneet vanhemmat.

– Valtakunnallisesti tämä on vielä lapsenkengissä. Aloitteita voivat tehdä esimerkiksi myös huoltajat tai sosiaaliviranomaiset, Linda Lehikoinen muistuttaa.

Jos tilanne ei sovittelusta huolimatta pysy rauhallisena, on mahdollista ottaa tapaus jatkosovitteluun.

”Koko kylä kasvattaa”

Lohjalla kiusatulle on nimetty myös aikuinen, niin kutsuttu rinnalla kulkija, joka on oppilaan tukena vähintään puoli vuotta tai ehkä koko yläkoulun ajan.

– Vaikka saisimme kiusaaminen loppumaan, niin silti ne tunteet ja ajatukset elää ja siihen tarvitaan tukea ja apua.

Ira-Maria Gordin painottaa kasvatuskumppanuutta.

– Koko kylä kasvattaa. Kaikilla on tavoitteena hyvinvoiva lapsi. Me kaikki kasvatamme ja meillä kaikilla on vastuu tästä.