Suomalaisilta viety tänä vuonna yli 65 miljoonaa euroa – poliisi otti nyt uudet keinot käyttöön verkkohuijausten kitkemiseksi

Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Juha Tretjakov kertoo, että erilaiset huijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Sakari Tuomisen mukaan tälle vuodelle Suomessa nettihuijauksiin menetettävä rahasumma on arviolta yli 65 miljoonaa euroa. 

Silti se on vähän läntisen naapurin vastaaviin lukuihin verrattuna.

– Ruotsissa mennään kymmenkertaisissa luvuissa tällä hetkellä, hän kertoo.

Uhrit kaikenikäisiä 

Nettihuijausten ehkäisemiseksi Suomessa on aloitettu Nyt valppaana! -kampanja. 

Kampanjassa ovat mukana Digi- ja väestövirasto, poliisi sekä Traficom. 

Yhteiskampanjan tarkoituksena on herättää ja valistaa kansalaisia nettihuijauksia vastaan. 

Poliisin rikosilmoitusmääristä on havaittu, ettei nettihuijausten uhreiksi joutuneiden keskuudessa ole selvää ikä- tai sukupuolijakaumaa. 

– Rikokset kohdistuvat kansalaisiin hyvin tasaisesti. Ne, jotka käyttävät digipalveluita altistuvat rikoksille, Tuominen toteaa. 

Sosiaalinen media ja netti eivät ole ainoita huijareiden suosimia alustoja. Perinteiset huijauspuhelut pitävät edelleen pintansa. 

– Niitä on käytetty huijauksiin vuosikymmeniä ja se on ehkä vanhimpia näistä huijausvälineistä, Tretjakov toteaa. 

Linkki johtaa huijaussivuille

Puhelua lukuun ottamatta kaikkia muita huijauskeinoja yhdistää huijaussivulle johtava linkki. 

– Jos sitä klikkaa, niin tyypillisesti päätyy johonkin tunnistautumissivulle, jonne täytyy kirjautua pankkitunnuksilla. 

Huijaukseksi voi epäillä esimerkiksi viestiä, jossa vastaanottajaa kehotetaan tekemään jotain rahaliikenteeseen liittyvää kiireellä tai vedotaan hänen tunteisiinsa. 

– Voidaan sanoa, että joku läheinen on hädässä tai luvataan suuria rahavoittoja. Silloin pitää aina hälytyskellojen soida, Tuominen neuvoo. 

– Ilmaisia rahoja ei maailmassa ole ja jos jollain ihmisellä on hätä, niin silloin on syytä tarkastaa tieto jostain toisesta paikasta. 

Psykologista sodankäyntiä

Tuominen kuvailee verkkohuijauksia psykologiseksi sodankäyntilajiksi, jossa tuodaan kiireen- ja hädäntuntu. Ihmisen on myös vaikea vastustaa mielikuvaa helposta rahasta.  

– Ihminen menettää normaalin riskinarviointikykynsä ja lähtee epämääräisiin tarjouksiin mukaan. 

Pankit kehittävät jatkuvasti uusia mekanismeja, joiden avulla epämääräiset rahasiirrot pystytään huomaamaan. Jos ihminen kuitenkin joutuu huijauksen kohteeksi, kannattaa pankkiin olla nopeasti yhteydessä. 

– Pankki pystyy parhaassa tapauksessa vielä estämään rahansiirtohuijauksen, Tretjakov sanoo. 

Myös poliisi on tänä vuonna perustanut Suomeen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön vastatakseen huijausilmiöön.

– Meillä on ensimmäistä kertaa valtakunnallinen tutkintatoiminto KRP:n rinnalla, jossa me pyrimme pureutumaan keskitetysti tähän ongelmaan, Tuominen kertoo. 

Juttua oikaistu 21.8. kello 9.17. Lisätty tieto siitä, että myös Digi- ja väestöliitto on mukana Nyt valppaana! -kampanjassa.

Lue myös: Anteron, 84, tililtä vietiin 64 000 euron eläkesäästöt – näin huijaus eteni