Tyyntä myrskyn edellä – ovatko sanonnat ja myytit säästä tosia?

Tietokirjailija Markus Hotakainen kertoo, mitkä säähän liittyvät sanonnat ja myytit pitävät paikkansa.

MTV3

Aurinko paistaa ja vettä sataa, taitaa tulla kesä

– Pitää osittain paikkansa. Ei niinkään sillä tavalla, että yhtäaikainen auringonpaiste ja vesisade enteilisivät kesää, vaan niin, että välillä paistaa ja välillä sataa. Toisaalta sama pätee myös syksyyn: kelit voivat olla minkälaisia tahansa. Sanonta tulee todennäköisesti lähinnä sään vaihtelevuudesta. Ylipäätään Suomen leveysasteilla säät ovat hyvin vaihtelevia. Meillä ei ole viikkojen mittaisia sadekausia eikä yleensä kovin pitkiä sateettomia kausiakaan.

Minkä helmi helpottaa, sen maalis maksattaa

– Ei pidä paikkaansa. Tällä sanonnalla tarkoitetaan, että jos helmikuussa tulee leutoja kelejä, niin maaliskuussa seuraavat kovat pakkaset. Monille kansanuskomuksille tyypillisellä tavalla tässä on syyn ja seurauksen välinen yhteys on kadonnut. Säällä ei ole muistia: jos helmikuussa on lauhaa, ei maaliskuussa tule kostoksi paukkupakkasia. Ehkä tämä uskomus on syntynyt tietyistä mieleen jääneistä tapauksista. Mutta jos molemmissa kuissa on koettu kovia pakkasia, sitä ei ole noteerattu.

Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko

– Pitää osittain paikkansa. Sanonta tarkoittaa, että jos on iltarusko, niin seuraava päivä on kaunis – jos aamurusko, niin tulee huono sää. Tässä on selkeästi vinhaa perää. Usein sateen edellä tulee hyvin kosteaa ilmaa. Kun ilmakehässä on paljon kosteutta, taivas on puolestaan usein erittäin punainen. Se voi hyvinkin kertoa tulevan päivän säätilasta, mutta ei aina.

Tyyntä myrskyn edellä

– Pitää paikkansa. Toisinaan ukkosrintaman tuloa todella edeltää vähätuulinen alue. Kun myräkkä sitten tulee päälle, todellakin myrskyää. Menin itse kerran ulos kuvaamaan, kun taivaalle ilmestyi uhkaavan näköisiä pilviä. Käytännössä ensin tyyntyi lähes täysin. Vähän ajan kuluttua mereltä vyöryi ukkospilvi, jonka tultua päälle jytisi, paukkui ja ropisi kunnolla. Tosin yhtä lailla myskyn jälkeen on taas tyyntä, ja sateen jälkeen pouta.

Rengas kuun ympärillä tietää lumisadetta

– Pitää paikkansa. Kuun ympärillä välillä näkyvä niin sanottu halorengas aiheutuu siitä, että kuun valo heijastuu ja taittuu jääkiteissä. Sen tyyppiset pilvet, joissa ilmiölle sopivia jääkiteitä on, kulkevat usein lumisadealueiden edellä. Kun tällaisen renkaan sitten näkee, usein muutaman tunnin sisällä alkaa pyryttää lunta.

Pohjoistuuli on kylmä

– Pitää paikkansa. Kun tuulee pohjoisesta, ilmamassa voi tulla aivan Jäämereltä saakka. Silloin se on tietysti todella kylmää. Pohjoistuuli on aina kylmempi kuin etelätuuli.