Mainos

Tutkimus: Runsaalla kotikirjastolla nuoruudessa valtava vaikutus luku-, kirjoitus- ja laskutaitoihin

0:31

Selviääkö ihmisestä asioita vain kirjahyllyä katsomalla? Tuoreen tutkimuksen mukaan kirjojen omistaminen kannattaa.

Yllä olevalla videolla kerrotaan kirjasta, joka palautettiin "hieman" myöhässä kirjastoon. Nimittäin 84 vuotta myöhässä.

Australian kansallisen yliopiston, ACUn, ja Nevadan yliopiston tutkimuksessa paljastui mielenkiintoista tietoa täyden kotikirjaston eduista. 

Tutkijoiden mukaan mitä enemmän kirjoja ympärillä on kasvaessa, sitä paremmat ovat näkymät koulutuksen ja lukutaidon kannalta – vaikka kirjoja ei edes lukisi. Tutkimuksesta uutisoi muun muassa The Guardian.

Social Science Research -julkaisussa esitelty tutkimus löysi vahvan yhteyden sen välillä, kuinka paljon kirjoja henkilön kotona oli 16-vuotiaana, ja myöhemmän elämän luku,- lasku- ja kirjoitustaitojen sekä tietotekniikan taitojen välillä. 

Vaikutus yhdenmukainen ympäri maailman

Aikuisilla, joilla oli plakkarissaan yliopistotutkinto, mutta jotka kasvoivat tyhjemmän kirjahyllyn parissa, oli samanlainen lukutaito, kuin niillä peruskoulua päättävillä, joilla oli paljon kirjoja kotonaan teineinä. 

Kirjojen mukanaan tuoma hyöty oli yhdenmukainen ympäri maailman, eikä siihen vaikuttanut henkilön koulutustaso, työpaikka aikuisena, sukupuoli, ikä tai vanhempien koulutustaso.

Niillä teineillä, joilla ei ollut kotona juurikaan kirjoja, oli tulevaisuudessa keskivertoa huonommat luku- ja laskutaidot. Noin 80 kirjaa kotona nosti taitojen tasot keskivertolukemiin. Kun kotikirjaston koko ylitti 350 kirjaa, ei hyödyn määrä enää kasvanut merkittävästi.

Virolaisilla eniten kirjoja

Tutkijat tarkastelivat 25–65-vuotiaita aikuisia 31 maassa. Yhteensä 160 000 osallistujalta kysyttiin, kuinka paljon kirjoja heillä oli kotona, kun he olivat 16-vuotiaita. Positiivisin vaikutus huomattiin niillä lapsilla, jotka olivat sosiaalisesti heikohkossa asemassa. Tutkimuksen mukaan vähävaraisissa perheissä koulutustasoa voitaisiinkin kuroa kiinni muihin huolehtimalla siitä, että kodin kirjahyllystä löytyy paljon kirjoja.

Tutkimuksessa selvisi, että keskivertoaustralialisella on 148 kirjaa kotonaan, mutta suurimmalla osalla vain 65. Virolaiset olivat kirjarikkainta kansaa, sillä virolaisten hyllyistä kirjoja löytyi keskimäärin 218 kappaletta ja 35 prosenttia vastanneista omisti jopa 350 kirjaa tai enemmän. Norjalaisilla kirjoja oli 212, ruotsalaisilla 210 ja amerikkalaisilla vain 114.

Tutkituista kansallisuuksista vähiten kirjoja löytyi turkkilaisilta, joilla oli hyllyssään keskimäärin vain 27 kirjaa. 60 prosenttia turkkilaistalouksista sanoi kirjoja löytyvän vain viisi. Suomi ei ollut mukana vertailussa.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.