Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain puoli prosenttia, ilmenee Etlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin keväällä toteuttamasta tutkimuksesta Vihreät toimet – ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen.
Suomen osuus tutkimuksen niin sanotusta laajan tuoteryhmän vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on alentunut 0,91 prosentista huippuvuonna 2008 vain 0,52 prosenttiin vuonna 2019. Tuoteryhmä sisältää tuotteet, jotka liittyvät ilmastotoimiin kytkeytyviin energian ja resurssien säästötoimiin.
Suppeamman tuoteryhmän tuotteissa, jotka liittyvät suoraan päästövähennystoimiin, Suomen osuus maailmankaupasta on pyörinyt noin puolessa prosentissa viime vuosikymmenet.
Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Näiden vientituotteiden työllisyyspotentiaali ei ole erityisen merkittävä.
Vihreiden tuotteiden markkinat ovat kuitenkin murrostilassa, eli aiempi kehitys voi antaa tulevasta liiankin pessimistisen kuvan, sanoo tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi Etlan tiedotteessa.
”Vihreiden tuotteiden” osuus maailmankaupasta on kasvanut tutkittujen vuosien 1996–2019 aikana. Suoriin päästövähennyksiin liittyvien tuotteiden osuus maailmankaupasta oli 1,8 prosenttia vuonna 2019.
Laajemmin ilmastotoimiin kytkeytyvien energian ja resurssien säästötoimiin liittyvän tuoteryhmän osuus oli liki 5 prosenttia. Oletettavasti kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa.
Selvästi tärkein vihreiden tuotteiden vientialue on EU, jonka osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on 35 prosenttia. EU:n jälkeen tärkeimmät vientimaat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Japani.
Vähemmän patentteja mutta paremmat panostukset
Tutkimuksen mukaan vihreiden teknologioiden sitaatteja kerääviä patentteja on Suomessa verrokkimaita Saksaa ja Tanskaa vähemmän, mutta panostukset vihreään tutkimukseen ja kehitysinvestointeihin ovat olleet verrokkimaita korkeammalla tasolla.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien laadukkaiden patenttien määrä lisää vihreiden tuotteiden osuutta maan viennistä ja kasvattaa näin tuotannon suhteellista kilpailukykyä.
Etlan mukaan pelkät t&k-panostukset tai patenttihakemusten määrät eivät kuitenkaan lisää kilpailukykyä, jos julkiset tuet samalla ylläpitävät vanhoja tuotantorakenteita.
– Kaikkein olennaisinta on luoda tehoa innovaatiojärjestelmään, Kuusi painottaa.
– Esimerkiksi hankkeessa tehdyissä yrityshaastatteluissa uskottiin voimakkaasti, että ilmastonmuutoksessa ollaan vedenjakajalla. Globaaleissa torjuntatoimissa on nyt ensimmäistä kertaa voimaa, ja Suomella on hyvä mahdollisuus saada osuutensa vihreästä kasvusta. Lisäksi Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite herättää maailmalla kiinnostusta. Suomesta olisikin luotava uskottava brändi ilmasto- ja ympäristöteknologian osaajana, Kuusi sanoo.
Ympäristöliiketoimintatilastoissa palvelujen osalta Suomen osuus EU-maiden viennistä on kahdeksan prosenttia eli selvästi enemmän kuin tuotteiden viennissä. Tässä voi Kuusen mukaan piillä Suomelle mahdollisuus.
Tutkimuksessa havaittiin, että vienti- ja tuontimaiden yhteinen kireä sääntely johtaa samalla yhteisten markkinoiden kehittymiseen. Tärkeimmät kohdemarkkinat vihreille tuotteille löytyvät samoista maista, jotka ovat myös vihreiden tuotteiden tärkeimpiä viejiä.
Vihreissä tuotteissa käydään siis huomattavaa ristikkäiskauppaa – ja tässäkin kehityksen kärjessä on EU. Tutkijoiden mukaan maiden välinen yhteistyö, yhteinen sääntely sekä toimivat innovaatiojärjestelmät ovat avainasemassa vihreiden tuotteiden markkinoiden kehittymiselle.