Mainos

Tutkimus väittää Itämeren tilan huononevan "supernoidankehän” eikä ihmisten takia – johtopäätös hyödyttää yritystä, jossa tutkija itse toimii

7:15

Limnologi Matti Lappalainen väittää väitöskirjassaan, että syy Itämeren huonontuneeseen tilaan on valtaosin suolavesipulssien taantumisessa eikä ihmisen toiminnassa. Ympäristökeskuksen tutkija on asiasta eri mieltä.

Video: Itämeren tilasta on keskusteltu myös Huomenta Suomessa. 

Suolavesipulssit tulevat Itämerelle Atlantilta. Ennen niitä tuli viisi kertaa enemmän kuin nyt.

Juuri tämä on limnologi Matti Lappalaisen mukaan tärkein syy Itämeren huonolle voinnille.

Hänen väitöskirjansa mukaansa ihmisen suorat päästöt Itämereen ja vaikuttavat sen tilaan neljä kertaa vähemmän kuin pulssien taantuminen. Sama koskee luonnonmukaisia fosforihuuhtoumia, jotka vaikuttavat myös Itämereen.

– Pulssit ovat Itämeren hapettomuuden syy ja hapettomuus on kaiken muun biologisen sekamelskan syy, hän sanoo.

Mitä suolavesipulssit ovat?

Suolavesipulssit syntyvät, kun itätuuli puhaltaa vettä Itämerestä valtamereen. Lappalaisen mukaan tämän tulee kestää noin 2-4 viikkoa.

Sen jälkeen tarvitaan vastaava länsituulten jakso, jolloin hapekasta, suolaista ja raskaampaa vettä siirtyy Atlantilta Itämereen Tanskan salmien kautta.

Ennen näitä pulsseja tuli Lappalaisen mukaan parin vuoden välein. Nyt ainoastaan kymmenen vuoden välein.

Pulssien puute aiheuttaa väitöksen mukaan syvävesiin hapettomuutta. Yksinkertaistettuna tämä hapettomuus puolestaan tutkimuksen mukaan aiheuttaa useiden väliprosessien kautta sisäistä fosforikuormitusta ja rehevöitymistä.

Monimutkaista ketjua Lappalainen kuvailee "supernoidankehäksi".

Onko tutkimus oman myynnin edistämistä?

Toisaalta Lappalainen arvioi, että suolavesipulssien taajuuden väheneminen johtunee ilmastonmuutoksesta. Täten perimmäinen syy olisi kuitenkin ihmisen toiminnassa, koska ilmastonmuutos on todettu ihmisen aiheuttamaksi.

Väitöskirjassa perustellaan, että fosforikuormitusta on vähennetty 80 prosenttia tavoitelluista. Siitä huolimatta fosforipitoisuus on kasvanut historialliseen ennätykseen. Täten ihmisperäinen ulkoinen kuormitus ei voisi päätelmän mukaan olla suurin sinilevärehevyyden aiheuttaja.

Lappalainen on toiminut kymmeniä vuosia limnologina vedenhapetusta tarjoavassa yrityksessä. Tällä hetkellä hän on yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Hän kiistää, että tällä olisi ollut vaikutusta tutkimukseen.

– Se, että olen ollut happiasioista kiinnostunut 30 vuotta tarkoittaa, että tiedän mistä puhun. Eturistiriitaa en tietenkään voi kieltää, mutta sen tiedostaen perustelen sanomani erityisen tarkasti.

Toinen tytkija: Kärsistävää ja yksinkertaistavaa

Suomen ympäristökeskuksen Merikeskus-yksikön päällikkö Vivi Fleming-Lehtinen huomauttaa, että Itämeren rehevöityminen ja sinileväkukintojen lisääntyminen on hyvin monimutkainen ilmiö.

Hän ei ole lukenut Lappilaisen väitöskirjaa, mutta kertoo tutustuneensa mediassa esiintyneisiin väitteisiin tutkimukseen liittyen.

– On kärjistävää ja yksinkertaistavaa huomioida vain yksi tekijä ja jättää huomiotta nykyinen ihmisen aiheuttama kuormitus Itämerelle, Fleming-Lehtinen kuvailee.

"Ihmisen toiminta yltää pohjiin saakka"

Fleming-Lehtinen sanoo, että pohjassa olevat ravinneravinnot toki edesauttavat sinilevien lisääntymistä, kun ne vapautuvat veteen hapettomien olojen takia. On kuitenkin huomioitava, että kyseiset ravinteet pohjautuvat ulkoiseen kuormitukseen.

– Osa viime vuoden ulkoisesta kuormituksesta on päätynyt tämän vuotisiin ravinnevarantoihin, eli ihmisen toiminta yltää pohjiin saakka, hän huomauttaa.

Lappalainen kertoo olevansa samaa mieltä siitä, että ilmiö on monimutkainen. Hänen mukaansa suolavesipulssien vaikutus on kuitenkin ihmisen vaikutusta suurempi.  

*Korjaus 13.8. klo 9.35: Muutettu otsikon muotoilua

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.