Sotapelejä tiekoneella innolla räiskivistä nuorista ei näyttäisi kasvavan tavallista väkivaltaisempia aikuisia.
Erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta painottaa, että tutkimukset eivät ole antaneet näyttöä siitä, että runsas sotapelien pelaaminen ennakoisi alhaisempaa kynnystä väkivaltaan tai jopa tappamiseen.
– Hälyttävämpiä merkkejä kuin sotapelien pelaaminen ovat vetäytyminen, yksinäisyys ja syrjäytyminen sekä koulupudokkuus. Sosiaalisista ympyröistä pois pudonnut nuori saattaa kuitenkin hakea elämyksensä virtuaalimaailmasta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland puolestaan arvioi, että väkivaltaisilla peleillä on käytännössä vaikutusta lasten ja nuorten käyttäytymiseen.
– Olisi kovin naiivia ajatella, että virtuaalitodellisuudella ja sillä, että lapsi pelaa väkivaltapelejä ei olisi mitään vaikutusta siihen, miten hän hahmottaa maailmaa.
Sotapelien vaikutukset niitä paljon harrastaviin nousivat jälleen keskusteluun, kun Hyvinkäällä viikonloppuna kaksi ihmistä surmanneen ja seitsemää haavoittaneen 18-vuotiaan miehen kerrottiin viihtyneen sotapelien parissa ja ihailleen muun muassa tunnettua tarkka-ampujaa.
Niemi huomauttaa myös, että vaikka 18–20-vuotiaiden suomalaismiesten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä:
– Nuorten miesten tuntemattomiin, sattumalta valittuihin ihmisiin kohdistamat henkilörikokset ovat edelleen harvinaisia.