Vaatimuslistan Suomelle ja Ruotsille antanut Turkki voi viivyttää maiden Nato-prosessia | MTV Uutiset
Turkki voi viivyttää Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia – asiantuntija avaa syitä Erdoganin riskipelille: "Turkki ei ota käskyjä Venäjältä"
1:15Turkilta vaatimuksia kesken Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin – tutkija näkee kolme mahdollista skenaariota lopputuloksesta
Julkaistu 16.05.2022 19:19
Jonna Kumpula
jonna.kumpula@mtv.fi
Teresa Meriläinen-Aho
teresa.merilainen@mtv.fi
Turkki-analyytikko ei usko, että Turkki tulee estämään Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä. Sen sijaan maalla on mahdollisuus pitkittää maiden jäseniksi pääsyä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja Turkki-analyytikko Toni Alaranta ei usko, että Turkki haluaisi oikeasti estää Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenhakemusta.
– Täytyy varmaan ajatella, että Stoltenberg ei halua luoda mitään ylimääräistä kriisitunnelmaa ja hän haluaa varmaan ihan oikein rauhoitella tätä tilannetta, Alaranta pohtii.
– Teoriassahan Turkki pystyy jopa blokkaamaan – mutta se on varmaan enemmän teoriaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:49Miten Turkin ”iltalypsyyn” tulee suhtautua? Katso asiantuntijoiden arvio
Turkilla on mahdollisuudet pitkittää ratifiointiprosessia
Blokkaamisen sijaan Turkin toiminta saattaa Alarannan näkemyksen mukaan pitkittää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten ratifiointiprosessia.
Tai ainakin Turkilla on siihen mahdollisuudet niin halutessaan.
Kaikkien Nato-maiden tulee hyväksyä Nato-maakandidaattien hakemus. Suomen ja Ruotsin osalta prosessin on uskottu valmistuvan ennätyksellisen nopeasti, jopa 4–12 kuukaudessa.
– Turkilla on mahdollisuus tuoda erilaisia kytkykauppoja ja vaatimuksia pöytään, Alaranta kertoo esimerkkeinä toimista, joilla Turkki voisi Nato-prosessia pitkittää.
Miten umpisolmu saadaan auki? Alaranta näkee kolme mahdollista skenaariota? Katso ne jutun alussa olevalta videolta!
Miksi Turkki haluaisi pitkittää Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia?
Herää kysymys, miksi Turkki julkaisee kovaäänisesti vaatimuslistansa juuri nyt, kun Suomi ja Ruotsi ovat lähettämäisillään Nato-hakemuksensa Brysseliin?
Syyt niin kutsutun iltalypsyn taustalla ovat Alarannan mukaan moninaiset.
Turkki pelaa Alarannan mukaan eräänlaista ulkopoliittista peliä, jossa se pyrkii saamaan itselleen voittoja. Mitä varsinaiset voitot ovat, se selvinnee vasta tulevaisuudessa.
Jotta Turkki pääsee tavoitteisiinsa, se käyttää Alarannan mukaan tilanteen hyödykseen saadakseen mahdollisimman suuren näkyvyyden etenkin ”turvallisuushuolilleen”.
Osittain Alaranta uskoo, että Turkin uhittelun taustalla on Turkin ja Yhdysvaltojen väliset – paikoin hankalatkin – suhteet.
Yhdysvallat tukee Alarannan mukaan Syyrian demokraattiset voimat -nimellä kulkevaa kurdiryhmää, jonka ydin PKK-militanttijärjestö on.
– Ilman muuta Turkki haastaa tällä Yhdysvallat neuvotteluun, Alaranta toteaa.
Eikä siinä kaikki.
– Asekauppoja Venäjän kanssa, länsimaiden asettamat asevientikiellot Turkkia kohtaan… Turkin hallinto pyrkii mahdollisuuksien mukaan tuomaan kaikki heitä närästävät asiat julki tämän prosessin aikana, Alaranta jatkaa iltalypsyn juurisyiden listausta.
Alarannan mukaan toistaiseksi on mahdotonta arvioida, miten pitkään Turkin kanssa joudutaan ”vääntämään”. Hänen mukaansa voi olla, että Turkki antaa jossain vaiheessa periksi.
– Toki tämä on Erdoganin ja Turkin osalta riskipeliä, koska tämä tietenkin aiheuttaa muissa Nato-maissa hyvin paljon närkästystä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
15:22Katso Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan, Toni Alarannan, haastattelu kokonaisuudessaan.
Yllättikö Turkin reaktio Turkki-analyytikon?
Toni Alarannan mukaan Turkin viimeaikaiset ulostulot ovat sekä yllättäneet että eivät yllättäneet lainkaan.
Kyseessä on Alarannan mukaan presidentti Erdoganin ”hyvin tyypillinen” tapa harjoittaa maansa ulkopolitiikkaa – siis haastamalla länsimaita.
Viime vuosina Erdoganilla on Alarannan mukaan ollut tarve asettaa erilaisia vaatimuksia ja ainakin antaa ymmärtää, ettei näihin maan vaatimuksiin olla vastattu.
– On hyvä muistaa, että Turkissa on hyvin autoritaarinen hallinto ja maan ulkopolitiikkaa pyörittää Erdoganin ympärillä oleva pieni klikki.
– He saattavat tehdä aika nopeitakin suunnanmuunnoksia tehdä ja haistella tilanteita, joissa he haluavat ottaa niin sanotusti kovan linjan.
Presidentti Erdogan on käyttänyt Suomen ja Ruotsin Nato-prosesseihin liittyvissä lausunnoissaan Alarannan mukaan ”kovaa retoriikkaa”, josta on saatu näytteitä myös aiemmin.
– Muutama vuosi sitten hän haukkui julkisesti (Angela) Merkeliä ja saksalaisia natseiksi ja käski (presidentti Emmanuel) Macronin menemään mielentilatutkimuksiin, hän kertoo esimerkkeinä.
Juttua muokattu 17.5.2022 kello 9.04: Lisätty tieto Turkin presidentin maanantai-illan lausunnosta, jonka mukaan maa ei tule puoltamaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä.
