PKK-puolue on Turkin musta piste, joka saa maan syyttämään terrorismin tukemisesta Suomeakin: "Jo PKK:n lippujen näkyminen nähdään rikkeenä"
1:15Turkilta vaatimuksia kesken Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin – tutkija näkee kolme mahdollista skenaariota lopputuloksesta
Julkaistu 17.05.2022 06:29
Jonna Kumpula
jonna.kumpula@mtv.fi
Teresa Meriläinen-Aho
teresa.merilainen@mtv.fi
Asiantuntijoiden mukaan Turkki pelaa vaatimuksillaan Suomea ja Ruotsia kohtaan poliittista peliä. Yksi Turkin pelinappuloista on maan "ikuisuuskysymys", joka liittyy terroristijärjestöksikin luokiteltuun Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon.
Vaikka terrorismiin liittyvät vaatimukset olivat kohdistettu etenkin Ruotsiin, suomalaisittain herää kysymys, miten vaatimus liittyy Suomeen – tuliko vaatimus väärään osoitteeseen?
– PKK-kysymys on Turkille ikuisuuskysymys, ja se että PKK:lla on kannatusta ja aktiiveja Euroopassa, myös Ruotsissa ja Suomessa, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Kyse "hyvin laveasta" terrorismin tulkinnasta, jonka lonkerot ulottuvat Yhdysvalloihin
Turkin perspektiivistä katsottuna asia näyttäytyy siis toisenlaisena kuin Suomesta käsin. Terrorismin tulkinta on Alarannan mukaan Turkissa ”hyvin lavea”.
– Pelkästään se, että näkyy PKK:n lippuja ja sen johtajan Abdullah Öcalanin kuvia kaikissa mielenosoituksissa ja jossain kurdiryhmien aktiviteeteissa, se jo sinällään nähdään Turkissa jonkinlaisena rikkeenä.
Tässä vaiheessa pelikentälle astuu myös Yhdysvallat, joka tukee Alarannan mukaan Syyrian demokraattiset voimat -nimellä kulkevaa kurdiryhmää, jonka ydin Kurdistanin työväenpuolue PKK on.
Yhdysvallat siis pyrkii tukemaan terroristijärjestö Isisin vastaista taistelua, josta Turkki taas ei ollut innostunut.
Alarannan mukaan Yhdysvalloille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin liittoutua alueellisen toimijan – tässä tapauksessa PKK:n liitännäisen ryhmien kanssa. Turkki taas on käynyt sotaa PKK:ta vastaan.
– Turkkihan on näitä ryhmän taistelijoita myös pyrkinyt tappamaan viime aikoina – maalla on operaatiot käynnissä.
– Ilman muuta Turkki haastaa tällä Yhdysvallat neuvotteluun, Alaranta pohtii.
Koska Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on saanut paljon palstatilaa myös kansainvälisissä medioissa, Alarannan mukaan Turkki käyttää tilaisuuden hyödykseen saadakseen näkyvyyttä ”turvallisuushuolilleen”, siis ikuisuuskysymykselleen.
– Turkki haluaa käyttää tilaisuuden hyödykseen asian pöydälle tuomiseen ja sillä tavalla pakottaa Nato-maiden ottamaan asiaan kantaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:49Miten Turkin ”iltalypsyyn” tulee suhtautua? Katso asiantuntijoiden arvio
Turkki vaatii palauttamaan aktivisteja – kyseessä lienee Timo Soinille annettu vanha lista
Eilen maanantaina Turkki sanoi vaatineensa Ruotsia ja Suomea luovuttamaan 33 henkilöä, joita se epäilee yhteyksistä terrorismiin.
Turkin mukaan epäillyillä aktivisteilla on yhteyksiä joko kurdien työväenpuolueeseen PKK:hon tai presidentti Erdogania vastustavaan Fetullah Gûleniin.
Listassa on Haaviston mukaan henkilöitä, joita kohtaan turkilla on jotain huomautettavaa.
– Lista on meillä toimitettu asianomaisille viranomaisille. Meillä suojelupoliisi seuraa terrorismia, eli asia on sikäli hallinnassa. Tilanne on täysin turvallinen, Haavisto vakuuttaa MTV Uutisille maanantaina eduskunnassa.
Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan kyse on Turkin ”pienestä testipallosta”.
– Katsotaan, miten kokonaisuuteen reagoidaan. Tämä on tämmöinen ison maailman poliittista peliä, Smith lausuu Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:22Katso ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) haastattelu liittyen Turkin vaatimuksiin terroriepäiltyjen palauttamisesta
Voiko Suomi ja Ruotsi myöntyä ja palauttaa terroriepäillyt?
Kuten ulkoministeri Haaviston, myös Turkki-analyytikko Alaranta huomauttaa, että Suomen ja Ruotsin voi olla vaikea antaa myönnytyksiä asiassa, sillä esimerkiksi Suomessa kurdien palauttaminen vaatisi oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti oikeusprosessin.
– Suomi ja Ruotsi eivät tietenkään voi palauttaa ihmisiä ilman, että niissä on käyty läpi jokin oikeusprosessi. Se vaatisi lainsäädäntöpohjan ja konkreettisia todisteita. Sellaiset prosessit ovat pitkiä, Alaranta kertaa.
Ilman todisteita Alarannan mukaan hänen on mahdotonta sanoa, onko Suomessa tai Ruotsissa henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi pyrkineet järjestämään rahoitusta PKK:lle.
– Tiedän vain sen yleiskuvan, että Ruotsissa ja Suomessa kurdien erilaisissa aktiviteeteissa on mukana PKK:n symboleita.
– Tällaista toimintaa on kaikissa länsimaissa, Alaranta kertaa.
15:22Katso Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan, Toni Alarannan, haastattelu kokonaisuudessaan.
Juttua muokattu 17.5.2022 kello 9.08: Lisätty tieto Turkin presidentin maanantai-illan lausunnosta, jonka mukaan maa ei tule puoltamaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä.
